Kunnan maapinta-ala on 613,16 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 23 067 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 94,67 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1863 uudet kunnallislait astuivat voimaan. Tuolloin nykyisen Avestan kunnan alueella sijaitsivat Folkaren kihlakuntaan kuuluneet Avestan, Byn, Folkärnan ja Grytnäsin pitäjät, joista jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta. Avestan maalaiskuntaan perustettiin Avestantaajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889 ja Folkärnan maalaiskuntaan Krylbron taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1904. Vuonna 1907 koko Avestan maalaiskunta muutettiin Avestankauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1919 kauppala muutettiin Avestan kaupungiksi. Samana vuonna Folkärnan kunnan taajama-alueet erotettiin Krylbon kauppalaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa. Avestan kuntablokissa kuntaliitos toteutettiin jo vuonna 1967, jolloin Avestan kaupunki ja Krylbon kauppala yhdistettiin Byn, Folkärnan ja Grytnäsin maalaiskuntien kanssa. Uusi kunta oli muodollisesti kaupunki, kunnes se vuonna 1971 muutettiin nykyiseksi Avestan kunnaksi.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Avestan kaupungin vaakuna. Myös Krylbon kauppalalla ja kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
715
3,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 599
7,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
16 715
73,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 906 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 358 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 934 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 17,3 %
18–64-vuotiaat: 58,8 %
65 vuotta täyttäneet: 23,9 %
Elinkeinot
Avesta on tunnettu terästeollisuudestaan. Forsin taajamassa toimii Stora Enson sellu- ja kartonkitehdas Fors bruk, joka käynnistyi vuonna 1892. Myös Avestan taajamassa toimi sellutehdas vuosina 1907–1920.[12][13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,1
2,2
jalostus
40,8
38,4
palvelut
56,3
58,6
tuntematon
0,7
0,8
Työpaikkoja ja työllisiä
10 204
9 867
työpaikkaomavaraisuus
103,4
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,2 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 494 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Avestan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Avesta
By
Folkärna
Grytnäs
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Avesta kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
