YK:n jäsenet, joita ei ole tunnustanut vähintään toinen jäsenvaltio
YK:n ei-jäsenet, jotka on tunnustanut vähintään yksi jäsenvaltio
YK:n ei-jäsenet, jotka on tunnustanut vain YK:n ei-jäsenvaltiot
YK:n ei-jäsen, jota ei ole tunnustanut yksikään valtio
Tämä on luettelo maantieteellisistä alueista, jotka ovat käytännössäitsenäisiä, mutta joiden itsenäisyyttä ei ole yleisesti tunnustettu tai se on tunnustettu vain osittain.
Käytännössä itsenäiset, mutta yleisesti tunnustamattomat maat
Somalimaa sai itsenäisyyden vuonna 1960, jolloin brittiläinen osa siitä yhdistyi Italian Somalimaan kanssa muodostaen Somalian. Somalian sisällissodasta erkaantumaan pyrkinyt Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Mikään valtio ei tunnusta maan itsenäisyyttä.
Vuoristo-Karabah julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Mikään YK:n jäsenvaltio ei tunnustanut maan itsenäisyyttä, mutta maalla oli erittäin läheiset suhteet Armeniaan. Azerbaidžan valloitti alueen syksyllä 2023.
PLO julisti Palestiinan itsenäiseksi valtioksi vuonna 1988 Algerissa. Palestiinan tunnustaa virallisesti 136 YK:n jäsenvaltiota (plus Saharan demokraattinen arabitasavalta ja Pyhä istuin) ja vuodesta 2012 myös YK itsessään tarkkailijavaltion statuksella äänin 138-9. Israel tunnustaa ainoastaan autonomisen Palestiinalaishallinnon Länsirannalla ja Gazan kaistalla, muttei itsenäistä Palestiinan valtiota.
Pohjois-Kypros julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1983 saaren jakauduttua aiemmin Kyproksen kriisissä. Turkki on ainoa itsenäinen valtio, joka tunnustaa maan itsenäisyyden. YK:n turvallisuusneuvoston resoluutio 541 mukaan Pohjois-Kyproksen itsenäisyys on juridisesti laiton. Kansainvälinen tuomioistuin toisaalta päätti vuonna 2010, etteivät itsenäisyysjulistukset ole kiellettyjä kansainvälisen oikeuden nojalla.
Saharan demokraattinen arabitasavalta ja Marokko kiistelevät Länsi-Saharan hallinnasta. Saharan demokraattinen arabitasavalta julistautui vuonna 1976 itsenäiseksi valtioksi. Sen on tunnustanut 47 YK:n jäsenvaltiota plus Etelä-Ossetia. YK:n päätöslauselmien mukaan alueen asemasta on määrä järjestää kansanäänestys mihin Marokko ei kuitenkaan ole toistaiseksi suostunut.
Kiinan sisällissodan hävinnyt Kuomintang pakeni vuonna 1949 Taiwanin saarelle ja pystytti sinne oman hallituksensa jatkumona vuonna 1912 perustetulle Kiinan tasavallalle, Kiinan kansantasavallan julistautuessa sen seuraajavaltioksi mannermaalla. Molemmat osapuolet katsoivat muodostavansa koko Kiinan ainoan laillisen hallituksen ja tasavalta edustikin maata Yhdistyneiden kansakuntien jäsenenä sekä sen turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana vuoteen 1971 jolloin jäsenyys siirrettiin kansantasavallalle. Nykyään kysymys yhden Kiinan politiikasta tai Taiwanin itsenäisyydestä omana maana ja valtiona on sekä sisä- että ulkopoliittisesti kiistelty aihe. 15 YK:n jäsenvaltiota tunnustaa Kiinan tasavallan plus Pyhä istuin.