Lauri Kaukonen (2. maaliskuuta1902Rantasalmi – 8. tammikuuta1975Helsinki) oli suomalainen kanslianeuvos, joka toimi Valion hallinnollisena johtajana, Valion johtoryhmän jäsenenä ja Pellervo-Seuran hallituksen jäsenenä. Kaukonen kehitti erityisesti meijerien liiketoimintaa ja toimi lukuisissa luottamus- ja työtehtävissä osuustoimintaliikkeen keskuudessa.[1] Hän kirjoitti kolme kirjaa liiketaloudesta.[2][3][4]
Kaukonen oli naimisissa Elsa Kaukosen (30.9.1915 Terijoki - 20.7.2008 Helsinki) kanssa, joka keräsi kaskuja ja historiallisia kertomuksia Karjalankannaksesta ja Terijoesta yliopistoille, sekä hän oli osallistui hyväntekeväisyystoimintaan.[5]
Suoritti ekonomin tutkinnon vuonna 1927 ja kauppatieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1933 Helsingin kauppakorkeakoulussa. Kauppatieteen kandidaatin tutkinto oli tuolloin jatkotutkinto, eli ylempi korkeakoulututkinto, jotka vain harvat jaksoivat suorittaa, koska tutkinto vaati huomattavan määrän itseopiskelua.[8][9] Kaukonen sai kauppatieteen maisterin arvon Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1950.[1]
Kaukonen toimi Terijoenkauppakoulun opettajana ja Rajaseudun Kauppiasyhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1930-1932.[10]
Kaukonen siirtyi Viipurin kaupungin palvelukseen vuonna 1932. Hän osallistui jäsenenä ja sihteerinä kaupungin sosiaali-, siirtolapuutarha-, väestönsuojelu- ja talouslautakuntien toimintaan vuosina 1934-1940. Hän toimi Viipurin konttoristiyhdistyksen puheenjohtajana 1934-1940 ja Viipurin kunnallisten virkamiesten yhdistyksen hallituksen jäsenä 1935-1941.[10] Kaukonen opetti kaupallisia aineita Viipurin työväenopistossa. Hän piti radioluennon kirjanpidon historiasta Yleisradiolle vuonna 1934.[1][11]
Toimi Viipurin kaupunginhallituksen kaupunginaktuaarina ja kansanhuoltolautakunnan jäsenenä talvisodan päättymiseen ja Viipurin kaupungin kohtalokkaaseen menetykseen asti. Evakkomatkan jälkeen hän toimi valtiovarainministeriön alaisuudessa olevan valtion lahjatavaratoimikunnan toimistopäällikkönä vuosina 1940-1941 sekä Uudenmaan läänin liikevaihtoverotoimiston apulaisjohtajana vuosina 1941-1946.
Kaukonen valittiin vuonna 1946 Meijerien Keskinäisen Vakuutusyhtiön (nyk. Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö) ja Meijeriväen Eläkekassan (nyk. Valion Eläkekassa) johtajaksi. Meijeriväen Eläkekassan johtajana hän uudisti merijeriammattiväen eläkejärjestelmän. Myöhemmin hän toimi Meijerien Keskinäisen Vakuutusyhtiön ja Meijeriväen Eläkekassan johtokunnan jäsenenä.[13]
Kaukonen siirtyi Valion palvelukseen vuonna 1951. Valion hallinnolliseksi johtajaksi hän nousi vuonna 1956 ja samana vuonna Valio aloitti Viola-juuston ja muiden tuotteiden viennin Neuvostoliittoon.[1][14][15]
Valion vientituotteet kuten juustot ja voi menestyivät Britannian, Saksan ja Italian markkinoilla Kaukosen aikana. Euroopan vapaakauppajärjestö perustettiin vuonna 1960. Suomi liittyi vapaakauppajärjestön liitännäisjäseneksi vuonna 1961. Euroopan vapaakauppajärjestön markkinat avasivat markkinamahdollisuuden myydä Valion tuotteita Britanniassa. Valio lanseerasi Midnight Sun -voin Britanniassa vuonna 1962. Tuotteesta tuli johtava tuotemerkki Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa.[16][17][18][19]
Kaukonen kehitti erityisesti meijerien kirjanpitoa, kustannuslaskentaa, hallintoa ja tilintarkastusta. Päivälehdissä, aikakausi- ja kongressijulkaisuissa on ollut hänen kirjoituksiaan kansantaloudesta, liikelaskennasta ja taloushistoriasta.[2][3][4] Kaukonen kirjoitti kolme kirjaa.[2][3][4] Päätoimien ohella Kaukonen toimi KHT-tilintarkastajana ja vierailevana luennoitsijana kauppakorkeakoulussa. Hän perusti Pellervo-Seuran liiketaloudellisen kerhon ja toimi kerhon ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän toimi Pakastamo Oy:n puheenjohtajana. Kaukonen oli useiden yritysten johtokunnan jäsen ja tilintarkastaja kuten MVK:n ja ME:n johtokunnan jäsen.[20][21] Kaukonen oli myös Meijeritieteellisen Seuran ja Suomen Tilastoseuran jäsen.[21]