Krasnyi Bor (ven. Красный Бор) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Holmin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lovatin sivujoen Vitsan rannalla 33 kilometriä Holmista lounaaseen[1]. Kylässä on 265 ja kunnassa 1 100 asukasta (vuonna 2009)[2].
Maantiede ja asutus
Krasnyi Borin kunnan pinta-ala on 915,33 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Novgorodin alueen Poddorjen piiriin, koillisessa Holmin piirin Holmin ja kaakossa Morhovon kuntiin sekä etelässä ja lännessä Pihkovan alueeseen[4]. Pinta-alasta 72,1 % on metsää, 19,8 % luonnonsuojelualuetta ja 5,7 % maatalousmaata[3].
Kunta sijaitsee Valdain ylängön kumpuilevalla länsireunalla, joka lännessä muuttuu valtavaksi Rdeiskojen suoalueeksi. Sen läpi virtaa Lovatjoki, jota pitkin kulki aikoinaan viikinkien idäntie. Suurin järvi on soiden keskellä sijaitseva Rdeiskoje.[5] Hyötykaivannaisiin kuuluvat karbonaattimineraalit, savi, hiekka, sora, turve, sapropeeli ja kivennäisvesi[6]. Seudulla sijaitsee vuonna 1994 perustettu Rdeiskin luonnonpuisto[7].
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 31 asutuskeskusta: kylät Babino, Barsuki, Borisovo, Dunajevo, Frjunino, Gora, Iljinskoje, Kamenka, Klevdino, Kuzjomkino, Lehino, Navolok, Novaja, Novitški, Petrovo, Podfilni, Pustynki, Rutšeiki, Širjajevo, Sopki, Stretsovo, Taryžino, Tšekunovo, Vetno, Vlaskovo, kaksi Vysokojen kylää ja Zamošje sekä asutukset Pervomaiski, Sopki ja Tšekunovo[8]. Pervomaiskissa on yli 200 ja Tšekunovon taajamassa sekä Sopkin kylässä yli 100 asukasta. Neljässä kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[9]
Historia
Holmin ruhtinaskuntaan kuulunut Tjomnyi Borin pogosta mainitaan Novgorodin ensimmäisessä kronikassa vuonna 1144. Myöhemmin kylässä oli maanomistajan kartano, kirkko ja vuonna 1829 avattu koulu. Seudun asukkaat rakensivat Lovatin jokiliikenteessä käytettyjä lotjia sekä harjoittivat turkismetsästystä ja mehiläistenhoitoa. Rautateiden korvattua jokiliikenteen tärkeimmiksi elinkeinoiksi muodostuivat maanviljely ja karjanhoito.[10]
Tjomnyi Bor (”synkkä metsä”) nimettiin Krasnyi Boriksi (”punainen” tai ”kaunis metsä”) 1930-luvulla maatalouden kollektivisoinnin aikaan. Suurimpiin kyliin perustettiin kolhoosit, jotka yhdistettiin vuonna 1962. Kolhoosi muutettiin vuonna 1974 sovhoosiksi, joka hajosi 1990-luvulla.[10] Nykyinen Krasnyi Borin maalaiskunta on perustettu vuonna 2005. Vuonna 2010 siihen liitettiin Navolokin kunta.[11]
Liikenne, talous ja palvelut
Krasnyi Borin kautta kulkee Šimskin, Staraja Russan, Pihkovan alueen Loknjan ja Nevelin välinen maantie. Kylästä on linja-autoyhteydet Holmiin, Novgorodiin, Loknjaan, Velikije Lukiin, Smolenskiin ja Pietariin.[12]
Kunnassa toimii pieniä maatalous-, puunhankinta- ja puunjalostusyrityksiä[13].
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, alakoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema ja posti. Eräitä julkisia palveluja on myös Tšekunovossa, Sopkissa, Dunajevossa ja Pervomaiskissa. Vähittäiskaupasta vastaa piirin kulutusosuuskunta ja muutama yksityisyrittäjä.[14]
Nähtävyydet
Seudulla sijaitsee useita muinaisia hautapaikkoja. Dunajevon eteläpuolella on 700–900-luvun muinaislinna. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu Rdeiskojejärvella sijaitseva Rdeiskin erämaaluostari.[15] Alun perin 1600-luvun loppupuolella perustetusta luostarista on jäljellä vuonna 1902 rakennettu sekatyylinen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraali, joka houkuttelee kävijöitä syrjäisellä sijainnillaan[16].
Lähteet
Viitteet
- ↑ Generalnyi plan, s. 74.
- ↑ Generalnyi plan, s. 63.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 68.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17–19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 25–26.
- ↑ Generalnyi plan, s. 28–30.
- ↑ Generalnyi plan, s. 47.
- ↑ Generalnyi plan, s. 18–19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 62–63.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 21.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17.
- ↑ Generalnyi plan, s. 104–105.
- ↑ Generalnyi plan, s. 52–54.
- ↑ Generalnyi plan, s. 87-92, 127.
- ↑ Generalnyi plan, s. 45–46.
- ↑ Generalnyi plan, s. 22.
Aiheesta muualla
