Kilperik I

Merovingien dynastia

Kaikkien frankkien kuninkaat Neustrian kuninkaat Austrasian kuninkaat Faramund 410–426 Clodio 426–447 Merovech 447–458 Kilderik I 458–481 Klodvig I 481–511   Kildebert I 511–558   Klotar I 511–561   Klodomir 511–524   Teoderik I 511–534     Teodebert I 534–548     Teodebald 548–555 Klotar I 558–561   Karibert I 561–567   Kilperik I 561–584     Klotar II 584–629   Guntram 561–592     Kildebert II 592–595     Teoderik II 595–613     Sigebert II 613   Sigebert I 561–575     Kildebert II 575–595     Teodebert II 595–612     Teoderik II 612–613     Sigebert II 613 Klotar II 613–629   Dagobert I 623–629 Dagobert I 629–639   Karibert II 629–632     Kilperik 632   Klodvig II 639–657     Klotar III 657–673     Teoderik III 673     Kilderik II 673–675     Teoderik III 675–691   Sigebert III 634–656      Kildebert Adoptivus      656–661     Klotar III 661–662      Kilderik II 662–675      Klodvig III 675–676      Dagobert II 676–679 Teoderik III 679–691 Klodvig IV 691–695 Kildebert III 695–711 Dagobert III 711–715 Kilperik II 715–720   Klotar IV 717–719 Teoderik IV 721–737 Kilderik III 743–751

Kilperik I kuvattuna 1700-luvun pronssimitalissa.

Kilperik I (539–584) oli Neustrian kuningas ja Klotar I:n ja Aregundin poika.^[1] Isänsä kuoltua vuonna 561 Kilperik pyrki aluksi ottamaan haltuunsa koko frankkien valtakunnan. Hänen veljensä pakottivat kuitenkin jakamaan valtakunnan keskenään. Kilperikin pääkaupungiksi tuli Soissons. Karibert I:n kuoltua 567 (tai 568) Kilperik sai haltuunsa osan veljensä alueista^[1]. Kilperikistä tiedetään melko paljon Gregorius Toursilaisen Frankkien historiaa käsittelevän teoksen ansiosta. Gregorius Toursilainen suhtautui teoksessaan merovingihallitsijoihin yleensä myönteisesti, mutta Kilperik oli hänen mielestään "oman aikansa Nero ja Herodes.^[2]

Omaa kansaansa Kilperik verotti ankarasti. Veronkantajilla oli veroja periessään oikeus turvautua jopa kidutukseen.^[2]

Vuonna 568 Kilperik hylkäsi vaimonsa Audoveran mennäkseen naimisiin Galsvintan kanssa. Tämä oli Sigebert I:n puolison, visigoottiprinsessa Brunhilden sisar. Kilperikiä motivoi avioliiton solmimisessa lähinnä Galsvintan mukana tulleet suuret myötäjäiset. Eräänä aamuna Galsvinta löytyi kuristettuna vuoteestaan. Kilperik kulki ympäriinsä esittäen surun murtamaa aviomiestä.^[2]

Muutama päivä murhan jälkeen Kilperik solmi avioliiton entisen rakastajattarensa Fredegundan kanssa. Fredegunda ei ollut peräisin ylhäisöstä, vaan tavallisesta kansasta. Nämä tapahtumat johtivat verisiin riitoihin Kilperikin ja hänen veljensä Sigebertin sukujen välillä.^{[1] [2]}

Sisarensa murhasta raivostunut Brunhilde yllytti Sigebertin sotaan Kilperikiä ja Fredegundaa vastaan. Sigebert olikin voitokas hyökätessään veljeään vastaan, mutta Fredegundan lähettämät salamurhaajat onnistuivat vuonna 575 tappamaan Sigebertin myrkytetyillä tikareilla.^[3]

Kilperik ei kuitenkaan onnistunut valloittamaan Austrasiaa Sigebertin ja Brunhilden pojalta Kildebert II:lta, jota Burgundin kuningas Guntram tuki. Kilperik muodosti vuonna 581 lyhytaikaisen liiton Kildebertin kanssa Guntramia vastaan, mutta Kildebert ja Guntram liittoutuivat uudestaan vuonna 583. Seuraavana vuonna salamurhaaja surmasi Kilperikin. Eräiden tietojen mukaan murhan järjesti Brunhilde, kun taas eräät olivat aikoinaan vahvasti sitä mieltä, että sen takana oli joku Fredegundan monista rakastajista.^{[1] [2]}

Kilperikin kuoleman jälkeen valtakunta ajautui Brunhilden ja Fredegundan väliseen valtataisteluun. Sen voitti lopulta monien vaiheiden jälkeen Brunhilde, joka hallitsi valtakuntaa poikiensa ja pojanpoikiensa nimissä. Lopulta hän kukistui ylimysten tekemässä salaliitossa. Valtataistelujen johdosta Kilperikin kaikki pojat, paitsi nuorin jonka äiti oli Fredegunda, kuolivat salamurhaajan käden kautta.^[2]

Puolisot ja lapset

Kilperik I ja Fredegunda

• Audovera
  • Teodobert
  • Merovech
  • Klodvig
  • Basina
• Galsvinta
• Fredegunda
  • Klodobert
  • Dagobert
  • Rigonta
  • Samson
  • Teoderik
  • Klotar II

Katso myös

• Luettelo frankkien kuninkaista

Lähteet

• Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 7: Kansainvaellukset. WSOYn graafiset laitokset 1981. ISBN 951-0-09735-7
• Kirkinen, Heikki: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. Kustannusosakeyhtiö Otava 1984. ISBN 951-1-07689-2.

Viitteet

1. Chilperic I Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 11.2.2013. (englanti)
2. Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 51
3. Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria 1984, s. 62

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kilperik I Wikimedia Commonsissa