Kiiruun koulu on Somerolla vuonna 2018 valmistunut koulukeskus, jossa toimivat peruskoulun 7–9 luokkien koulu, Someron lukio ja Somero-opisto.[1][2][3] Paikalla aiemmin ollut, viimeksi peruskoulun 7–9 luokkien ja lukion käytössä ollut, vuonna 1957 rakennettu, arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema koulurakennus purettiin sisäilmaongelmien takia vuonna 2014.
Koulu sijaitsee Someron keskustassa Kiiruuntien varrella. Koulun tontti rajautuu viereistä Kiiruun taloa ympäröivään Kiiruun puistoon ja Someron keskustaajaman halki virtaavaan Jaatilanjokeen, jonka rantaan jo vanhan koulurakennuksen aikana on istutettu puisto. Aivan koulun vieressä ovat myös urheilukenttä, uimahalli, urheilu- ja muita tiloja sisältävä Someron monitoimitalo ja 2000-luvulla valmistunut Someron kirjasto.
Vuonna 2021 Kiiruun koulussa oli noin 300 oppilasta[4] ja Someron lukiossa noin 140 opiskelijaa[5].
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1957 Someron yhteiskoulua varten.[6] Vuodesta 1968 siinä toimivat Someron lukio ja Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu. Vuonna 1976 Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu muuttui Someron–Kiikalan peruskoulun yläasteeksi. Tällöin koulurakennuksen nimeksi tuli Kiiruun koulu läheisen Kiiruun talon mukaan, jonka omistajana 1930-luvulta 1970-luvulle oli Someron yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori Joel Vilkki. Kun nimityksistä yläaste ja ala-aste koulujen nimissä luovuttiin, tuli myös yläasteen koulun nimeksi Kiiruun koulu.
Vuonna 1957 valmistunutta Someron yhteiskoulun rakennusta on laajennettu kahteen otteeseen: ensin 1960-luvulla lisäluokilla ja uudelleen 1990-luvulla, jolloin rakennettiin luokkatilojen lisäksi auditorio ja Kansalaisopiston tiloja. Varsinaisen koulun ohella Aarne Ervin suunnittelemaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu Atriumkoulu, jossa toimii koulun ruokala.
Ennen nykyistä rakennusta Someron yhteiskoulu toimi vuodesta 1927 lähellä Someron nykyistä kaupungintaloa sijainneessa puurakenteisessa vanhassa yhteiskoulussa, joka oli kunnostettu entisestä kulkutautisairaalasta. Sitä käytettiin opetukseen vielä myös uuden yhteiskoulun valmistuttua, kunnes se uuden kunnantalon valmistuttua sen viereen 1970-luvulla purettiin. Ennen uuden yhteiskoulun valmistumista käytettiin luokkahuoneina myös yhteiskoulun rehtorin Joel Vilkin omistaman läheisen Kiiruun talon tiloja.
2000-luvulla koulua vaivasivat pahenevat sisäilmaongelmat ja syksyllä 2012 koulun kuntoa tutkinut työryhmä esitti yksimielisesti koulun purkamista ja uuden koulun rakentamista.[7] Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen Ely-keskus olivat koulun vanhan osan suojelun kannalla.[8] Maakuntamuseo myös arvosteli koulun vanhaan osaan tehtyjä muutoksia, tehtyä kuntoselvitystä ja siinä esitettyjä arvioita arkkitehti Aarne Ervin omasta käsityksestä koulurakennuksen merkityksestä.[8][9] Samaan aikaan kerrottiin, että joukko Someron Pitkäjärven vanhempia haluaa lastensa siirtyvän yläasteen kouluun naapurikuntaan Koskelle.[10] Syyskuussa 2013 Someron kaupunki sai Kiiruun koululle purkuluvan huolimatta maakuntamuseon vastustuksesta. Someron kaupungin rakennustarkastaja teki päätöksen purkamisesta 13. syyskuuta 2013.[11] Syksyllä 2013 koulu asetettiin opettajien ja oppilaiden lisääntyneen oireilun takia käyttökieltoon samalla kun tilapäisiä väistötiloja pystytettiin koulun läheisyyteen. Koulun purku alkoi lokakuussa 2014[12].
Uuden koulun suunnittelu samalle tontille aloitettiin vuonna 2014. Syksyllä 2014 esiteltiin suunnitellun uuden koulurakennuksen ensimmäisiä piirustuksia. Uusi Kiiruun koulu valmistui ja otettiin käyttöön helmikuussa 2018[1]. Kouluun sijoitettiin peruskoulun ja lukion ohella myös Somero-opiston toimintaa ja nuorisotiloja.[1] Koulun sisätilojen taideteoksia ovat Tommi ToijanTuulen viemää ja Antti LaitisenSalix Caprea.[13]
Someron yhteiskoulun ja myöhemmin Kiiruun koulun tunnettuihin opettajiin kuuluu Someron yhteiskoulun rehtorina pitkään toiminut, myös esperantistina ja vapaan kasvatuksen puolestapuhujana tunnettu Joel Vilkki, jonka aikana koulun oppiaineena oli esperanto. Vilkin aikana koulun opettajina olivat muiden muassa kirjailija Sampo Haahtela[15], kirjallisuudentutkija Vihtori Laurila, somerolaisen kotiseututyön merkittävä vaikuttaja filosofian tohtori, kotiseutuneuvos Tapio Horila sekä Urho Tuomola, joka oli sarjakuvataiteilija Jussi Tuomolan isoisä.[16]. Koulun myöhempiin tunnettuihin opettajiin kuuluu muiden muassa filosofian tohtori ja tietokirjailija Leeni Tiirakari[17].
↑Aaltonen, Esko: Ajanjakso vuodesta 1870 nykyaikaan. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia II, s. 612-613. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
↑ abKaipainen, Sauli: Maakuntamuseo ja Ely-keskus ovat suojelun kannalla. Kiiruun koulun vanha osa tulisi säilyttää. Somero, 1.3.2013, 88. vsk, nro 17, s. 3.
↑Kaipainen, Sauli: Valtion apu koulun korjaukseen ja uuden rakentamiseen on samaa luokkaa. Somero, 1.3.2013, 88. vsk, nro 17, s. 7.
↑Lehtinen, Salli: Kosken yläaste vetää pitkäjärveläisiä puoleensa. Somero, 5.3.2013, 88. vsk, nro 18, s. 3.
