Juuka (ruots.Juga) on Suomenkunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 158 ihmistä,[2] joista noin 3 200 sen kirkonkylässä ja lähialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,58 km2, josta 344,88 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,77 asukasta/km2. Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta.
Nimi Juuka tarkoittaa pientä järveä, jonka läpi virtaa joki.[7] Monet juukalaiset puhuvat sekoitusta Savon ja Pohjois-Karjalan murteista, jotka molemmat kuuluvat savolaismurteisiin.
Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsirannalla. Lähimmät kaupungit ovat Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Joensuu.[8]
Juuan luontoretkikohteita ovat Juuanharju, Keihäsjoki, Tahkovaara, Kuohusuot-suoalue lampineen ja hetteikköineenselvennä Iso-Karhun erästely- ja luontoalue, joka sijaitsee 15 kilometriä Juuan kirkonkylältä Juankoskelle päin, Maaselän harjualueella. Valkealammen luonnonsuojelualue tunnetaan erityisesti lehdoistaan ja soistaan. Hiiden hajuraoksi kutsuttu luola sijaitsee Halivaaran kylässä. Porttilouhi on 700 metriä pitkä kanjoni Pohjois-Vuokon kylässä. Myös UKK-reitti kulkee osittain Juuan alueella.[9]
Juuan kylä on peräisin 1500-luvulta. 1800-luvun loppupuolella asutus alkoi sijoittua maantien varteen ja sinne alettiin perustaa kauppaliikkeitä. Toisen maailmansodan jälkeen kirkonkylä kehittyi muualle, ja vanha Puu-Juuka säilyi ennallaan.[11]
Juuan seurakunta oli aluksi Pielisjärven ja Nurmeksen seurakuntien osista erotettu rukoushuonekunta, ja oma seurakuntansa vuodesta 1873.[12] Nykyinen kirkko on valmistunut 1850-luvulla, mutta sitä edelsi kaksi aikaisempaa kirkkoa.[13]
Talous
Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisistavuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa työskentelee noin 590 ihmistä kahdessa yrityksessä: Nunnanlahden Uuni Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä. Koko paikkakunnalla on teollisuustyöpaikkoja noin 800.[14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat luontaistuote- ja terveysalalla toimiva Filix, Juuan dolomiittikalkki, Juuan SM-Sähkö, Juuan Auto ja metsäalan yritys Piema.[15]
Puu-Juuka
Puu-Juukaa.
Juuan kirkonkylän puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana. Alueen perintöä ja kehitystä vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylän vanha raitti eli Vanhantie sekä Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja sekä julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita, koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleita. Miljöön kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessä. Vikilän-taidetaloissa on eri näyttelyissä mukana taidemaalareita, kuvanveistäjiä, perinnetöiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Juuassa oli 4 817 asukasta, joista 2 195 asui taajamassa, 2 552 haja-asutusalueilla ja 70:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juuan taajama-aste on 46,2 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Juuan kirkonkylä.[18]
_-_Kirkkotie_15_-_Juuka_-_1.jpg)
