Carpelan toimi Oulun läänin maaherrana vuodet 1785–1800. Toimikauteen sisältyi sekä rauhan että sodan aikaa: vuosina 1788–1790 käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä Kustaa III:n sota. Maaherrana Carpelan keskittyi talouden ja hallinnon kehittämiseen. Hän teki maakuntamatkoja, joiden aikana tutustui läänin maatalouteen. Maanviljelijöiden opastukseksi hän jopa julkaisi kirjasen Neuvo ja johdatus maan viljelemisen ja huonenhallituxen parandamiseen vuonna 1793. Carpelan kiinnitti huomiota myös Oulun kauppiaiden tärkeimpien vientituotteiden tervan, voin ja suolalohen laadun parantamiseen ja valvomiseen. Juuri ennen Carpelanin toimikauden alkua valmistunut Tervahovi auttoi ainakin tervan laadun parantamisessa.[3]
Carpelanin aikaan otettiin myös käyttöön silloisella Polttimosaarella sijainnut kruununpolttimon päärakennus uudeksi läänin hallintorakennukseksi ja maaherran virka-asunnoksi. Saarta alettiin myös kutsua Maaherransaareksi, kunnes lääninsairaala muutti saareen vuonna 1834, jolloin se sai nykyisen nimensä Lasaretinsaari (myös Sairaalasaari).[3]
Norrköpingin valtiopäivillä 1800 Carpelan nimitettiin vastoin omaa tahtoaan Göteborgin ylikomendantiksi ja myöhemmin samana vuonna Göteborgin ja Bohusin läänin maaherraksi.[2]
↑ abHalila, Aimo: Oulun kaupungin historia II, s. 65–66. Kirjola Oy, 1953.
↑ abPaso, Eija ja Rämö, Rauno: Työn jäljet: Lasaretinsaaren vaiheita 1600–2000, s. 31–32, 55. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus, 2002. ISBN 951-98571-3-3
