Johan Erik (Jean) Wik (sukunimi esiintyy myös muodossa Wiik; 17. huhtikuuta 1804 Koivulahti – 13. syyskuuta 1876 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti.
Wik osallistui 1820-luvun lopulla Intendentinkonttorissa aloitettuun oppilaskoulutukseen ja hän oli ensimmäisiä Suomessa oppinsa saaneita arkkitehteja. Wik toimi sittemmin Uudenmaan läänin lääninarkkitehtina ja hän suunnitteli monia kirkkoja läänin alueelle.
Taidemaalari Maria Wiik oli Jean Wikin tytär.
Rakennuksia
- Burtzin talon muutos empiretyyliseksi. Senaatintori, Helsinki 1836
- Suomalaisen Tiedeakatemian rakennus, Mariankatu 5, Helsinki 1841 (yhdessä Theodor Deckerin kanssa)
- Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, Helsinki 1842
- Empiretyylinen puutalo, Unioninkatu 44, Helsinki 1844 (sijaitsi alun perin Kaisaniemenrannassa, siirretty nykyiseen paikkaan 1911)
- Helsingin yliopiston kemian ja anatomian laitos, 1844–1846
- Kasvitieteellisen puutarhan päärakennuksen (1833, Carl Ludvig Engel) korotus, Unioninkatu 44, Helsinki, 1850-luvulla (rakennus siirrettiin 1900-luvun alussa nykyiselle paikalleen puutarhurien asuintaloksi)
- Tammisaaren alkeis- ja reaalikoulu 1850
- Espoon pappila 1853
- Tuusulan kirkon korjaus- ja muutos 1853
- Orrengrundin tunnusmajakka, Pernaja 1858
- Karjalohjan kirkko 1860
- Orimattilan kirkko 1862–1866
- Mäntsälän kirkko 1862–1866
- Villa Tallholmen, Espoo 1865
- Hämeenkosken kirkko 1867–1870 (yhdessä E. B. Lohrmannin kanssa)
Lähteet
- ↑ Jarkko Sinisalo: Wik, Jean (1804 - 1876) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla
