Jaakko Ilmari Pajula (9. elokuuta1928Helsinki – 24. tammikuuta2012[1]) oli Kansaneläkelaitoksen (Kela) pääjohtaja. Hän tuli Kelan palvelukseen lakimieheksi 1955 ja yleni urallaan lopulta pääjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti 1971–1993. Vuonna 1963 säädettyä ja syyskuussa 1964 voimaan tullutta sairausvakuutuslakia (364/4.7.1963) pidetään yleisesti Pajulan kirjoittamana.
Pajula kirjoitti ylioppilaaksi Turun Lyseosta 1948 ja valmistui lainopin kandidaatiksi Helsingin yliopistossa 1953. Vuonna 1955 hänestä tuli Kelan eläkeasiainosaston ylimääräinen sihteeri. Suoritettuaan asevelvollisuuden ja auskultoituaan Valkealan tuomiokunnassa varatuomarin arvoa varten Pajula oli jonkin aikaa Maatalousministeriön asutusasiainosastossa esittelijänä. Lakitieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1962.
Vuonna 1957 Pajula palasi Kansaneläkelaitoksen palvelukseen eläkeosastoon. Hän työskenteli muun muassa Kelan lisätyn hallituksen eläkejaoston esittelijänä ja oikeudellisesti tärkeiden kysymysten valmistelijana Kelan sihteeristössä.
(toim.) Heikki Karapuu ja muut: Juhlakirja Jaakko Pajula I. Ihminen ja yhteiskunta. Helsinki: Kansaneläkelaitos, 1989. ISBN 951-669-264-8
(toim.) Esko Kalimo, Veikko Kallio: Juhlakirja Jaakko Pajula II. Ihminen, tutkimus ja sosiaalivakuutus. Helsinki: Kansaneläkelaitos, 1989. ISBN 951-669-265-6
