Iso Karhujärvi on epäsäännöllisen muotoinen järvi, ja sen keskialtaasta erkanee eri suuntiin viisi pitkää haaraa, Keithin-, McVicarin-, McTavishin-, Deasen- ja Smithinlahdet.[1]Iso Karhujärven allas muodostui viimeisen jääkauden aikana, mutta altaaseen on sen jälkeen vaikuttanut maankohoaminen.[2]
Iso Karhujärvi sijaitsee napapiirillä Luoteisterritorioiden luoteisosissa. Se laskee MackenziejokeenGreat Bear River -joen kautta. Järveen laskee useita jokia, muun muassa Camselljoki, jota kautta Isoon Karhujärveen liittyy sen eteläpuolelta pitkä pienempien järvien ketju. Järvi on vuosittain jäässä noin kahdeksan kuukautta ja vapautuu jäistä usein vasta heinäkuussa.[1] Iso Karhujärven pinta-ala on 31 153 neliökilometriä ja sen tilavuus 2 236 kuutiokilometriä.[2] Se on pinta-alaltaan suurin kokonaan Kanadan puolella oleva järvi ja Pohjois-Amerikan neljänneksi ja koko maailman kahdeksanneksi suurin järvi.[1] Järvellä on 2 719 kilometriä rantaviivaa.[2]
Järvi on keskellä laajoja erämaita, ja sen pohjoiset ja läntiset haarat ulottuvat tundra-alueelle. Itäranta puolestaan on Kanadan kilven alueelle. Etelä- ja länsirannat ovat metsäisiä, ja siellä kasvaa käppyräisiä kuusia.[1]
Asutukset olivat seudulla tilapäisiä, kunnes vuonna 1930 alueelta löydettiin radiumia ja uraania sisältävää pikivälkettä. Järven itärannalla perustettiin 1933 Port Radium. Malmivarannot käytettiin nopeasti loppuun, ja alueelta kaivettua malmia päätyi muun muassa Yhdysvaltain toisessa maailmansodassa käyttämiin atomipommeihin. Pikivälkevarantojen ehdyttyä alueen asutukset autioituivat. Nykyään ainoa asutuskeskus on Délįne.[1] Kylässä asuu 650 ihmistä.
Lähteet
Hebert, Paul D. N. & Biodiversity Institute of Ontario: Great Bear Lake, Northwest TerritoriesThe Encyclopedia of Earth. 29.8.2008. Viitattu 27.1.2014. (englanniksi)
Marsh, James: Great Bear LakeThe Canadian Encyclopedia. 20.12.2013. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 27.1.2014. (englanniksi)
.png)
