Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 550 metriä leveä ja sen pinta-ala on 48 hehtaaria. Järvi on lähes kokonaan peltomaiden ympäröimää. Rantoja, joita on 3,4 kilometriä, kiertää vyöhykkeenä yhtenäinen suoja-alue. Siihen laskee muutama pelto-oja sekä Kirvesjärven laskuoja. Luusua sijaitsee etelärannassa ja siitä lähtee kuivatetunVähäjärven poikki kaivettu oja. Myllyojan alku syntyy Vähäjärvellä yhteen kerätyistä ojista. Järven ympäristössä on runsaasti asutusta. Yhdystiet 13123 ja 2621 risteävät järven itäpuolella.[1]
Heinijärveen laskeviin ojiin ollaan suunnittelemassa laskeutusaltaita. Niiden tarkoituksena on vähentä kiintoaineksen kulkeutumista ja veden mukana kulkeutuvan ravinnekuormituksen vaikutuksia alajuoksun vesistöihin.[4]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin Isojärvi erotukseksi se eteläpuolella sijainneelle Wähäjärvelle, joka on nykyään kuivatettu Vähäjärven suoksi. Itäpuolinen kylä oli kuitenkin nimeltään Heinijärvi by.[5] Samat nimitykset toistuivat Hämeenkyrön pitäjänkartassa, johon Kalmbergin kartastokin perustuu.[6]
Järvi ja sen ympäristö on toiminut hyvänä elinympäristönä keskiaikaiselle väestölle, koska siellä kehitys johti suuriin Herttualan ja Heinäjärven kyliin, joilla oli paljon peltomaata ja runsaasti niittyjä järven ympäristössä. 1800-luvun kartoissa seutu oli metsätöntä useiden kilometrien laajuisena. Myllyojaan on sen vuolaimpaan kohtaa merkitty Kalmbergin kartassa kolme myllyä.[7][8][9]
