Valkeajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Länsi-Aureessa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Valkeajärvi on osa Pitkäjärven valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
Järven pituus on 1,3 kilometriä, leveys 1,1 kilometriä ja sen pinta-ala on 51 hehtaaria. Se sijaitsee Aurejärven kaakkoispuolella aivan Ainesjärven vieressä. Ainesjärvi ei kuitenkaan kuulu Valkeajärven kanssa samaan valuma-alueeseen, vaikka niiden välille on kaivettu oja. Järveen laskee yksitoista ojaa. Luoteinen laskuoja kuuluu Vähä Valkeajärvelle ja Makkaralahteen laskeva oja on Salmijärven laskuoja. Veden keskimääräinen viipymä järvessä on 499 vuorokautta.[3] Järven keskellä on Isosaari ja etelärannassa sijaitsee soistunut Vähäsaari. Kummatkin ovat autioita saaria. Järvessä on kolme selvästi erottuvaa lahtea. Taipaleenlahti työntyy länteen kohti Ainesjärveä, joita erottavat 200 metriä leveä kannas. Kaakkoon työntyy 400 metriä pitkä Makkaralahti. Itään työntyvän 450 metriä pitkän lahden pohjukassa eli Salmenlammissa sijaitsee järven laskuojan luusua. Sieltä laskee 200 metrinen meanderoiva suo-oja, joka laskee Pahalammiin ja jatkaa siitä eteenpäin Pitkäjärveen. Järvi on luodattu ja syvyyskarttojen mukaan järven syvin, yli 13 metrinen, kohta sijaitsee Isosaaren länsipuolella. Myös saaren itäpuolella on yli 12 metrinen syvänne. Pohjoisosassa on yleisesti noin 5 metriä syvää ja Makkaralahden pohjukassa on noin 4 metriä syvää. Muualla on selvästi matalampaa. Rantaviivan pituus on 5,3 kilometriä. Se on pääasiassa moreenirantaa, jossa on muutamia kalliopaljastumia. Pohjoisrantoja reunustaa maatilan peltot ja muilla rannoilla sijaitsee neljätoista vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet seututieltä 332 lähteviltä yhdystieltä 14272 ja niitä yhdistävältä kylätieltä.[2][1]
Vedenlaatu
Valkeajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1981, 1989, 1993, 2000 ja 2013. Vesi on ollut kirkasta, tumman ruskean väristä, voimakkaasti humuspitoinen ja hyvin hapanta. Happamuusaste laskee niin alas, että se vaikuttaa rapujen ja eräiden kalalajien elinkykyyn. Happamuuden kasvu katsotaan johtuvat valuma-alueen metsien ja soiden runsaasta ojittamisesta, jota voimistaa järven heikko puskurikyky happamoitumista vastaan. Järven rehevyystaso on säilynyt vuosien ajan samantasoisena. Typpipitoisuudet ovat luontaisella tasolla, mutta fosforipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontasoa suuremmat. Kun vesi lämpötilakerrostuu, uhkaa alusvesien happitilanne heikentyä. Tämä johtuu osittain pohjan sedimenttien ravinnepitoisuudesta, joka alkaa kuluttamaan veteen liuennutta happea. Talvella 1993 havaittiin hapen voimakasta kulumista, mikä aiheutti happikadon. Vähähappisuus alkaa liuottaa ravinteita takaisin vedeen, jolloin alusvedessä saattaa olla nelinkertaisia fosforipitoisuuksia ja kaksinkertaisia typpipitoisuuksia. Kesäkausilta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia, mutta silloin on päällysvesissä hyvä tai tyydyttävä happitilanne. Valkeajärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[3]
Lähteet
