Kirkas-Soljanen [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Kirkas-Soljanen on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.[2][1][4]
Maantietoa
Lammen pituus on 400 metriä, leveys 350 metriä ja sen pinta-ala on 7,5 hehtaaria. Se sijaitsee Soljastensuon pohjoispäässä kansallispuiston eteläosissa. Järvellä on vain yksi 100 metrinen oja, joka on samalla sen laskuoja Musta-Soljaseen. Vierekkäisillä järvillä on samat vedenpinnan korkeudet. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 1 656 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Rannat ovat pääaisassa suomaata, mutta pohjoisosissa rantaan tulee kangasmetsä. Lampi on autio, vaikka luoteisrannassa on rakennuksia. Ne kuuluvat kansallispuistolle ja niille johtaa pohjoisrantaa seuraava polku. Järven ohittaa 50 metrin päästä Alaiselta Särkilammelta alkava tie, josta tulee autiotuvalle tie.[2][1]
Vedenlaatu
Veden laatua on tutkittu vuosien 1980–2001 aikana. Niiden mukaan järvi on vähäravinteinen eli karu, mutta sen vesi on väritön ja kirkas. Veden happamuustaso on alhainen ja vesi on aina hapanta. Tämä sopii yhteen sen kanssa, että vettä ei tule laskuojien myötä järveen, vaan kaikki vesi sadevesi suotuu suoturpeen läpi. Ylimääräinen vesi juoksee laskuojaa myöten Musta-Soljaseen. Koska järven valuma-alue on niin pieni ja se on verrattain syvä, vaihtuu vesi erittäin hitaasti. Kesällä ja talvella järven vesi lämpötilakerrostuu selvästi. Alusvedestä alkaa kerrostumiskauden lopussa happi loppua. Päällysvedessä happiongelmia ei esiinny. Järvi toimi aiemmin Metsähallituksen virkistyskalastusalueena, mutta se loppui Naturan myötä. Järven virkistyskäyttökelpoisuus on veden laadun ja ulkoistenkin ominaisuuksien mukaan hyvä.[3]
Seitsemisen kansallispuisto
Luoteisrannassa sijaitsee autiotupa, jonka voi vuokrata ja jonka viereen pääsee kesällä autolla. Samassa yhteydessä on keittokatos. Telttailualue sijaitsee 150 itäänpäin omalla nuotiopaikalla. Molemmissa paikoissa on käymälät. Järven lounaisrantaan lintutornille tulee Saari-Soljaselta kaksikilometrinen luontopolku, jonka päässä on toinen lintutorni.[4][5]
Järven eteläranta kuuluu liikkumisrajoituksen piiriin. Alueella ei saa liikkua 1.4–15.7 välisenä aikana.[6]
Lähteet
