Halikonjoen rautatiesilta

Halikonjoen rautatiesilta
Halikonjoen nykyinen ratasilta jää lähes kokonaan etualalla olevan ristikko- ja levypalkkirakenteisen museoidun sillan taakse.
Raiteita	1
Ylittää	Halikonjoen
Sijainti	Halikko, Salo
Ylläpitäjä	Liikennevirasto
Siltatyyppi	jännitetty kotelopalkkisilta
Pisin jänneväli	50 m
Pituus	175 m
Avattu liikenteelle	1993
Koordinaatit	60°23′44.8″N, 023°04′12.0″E
Helsinki–Turku Km   Lyh. Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama valtatie 8:n ylitys 193,0 Tku Turku päärautatieasema valtatie 9:n alitus  Toijalaan Aurajoki (silta) Iti Ikituuri valtatie 1:n ylitys valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa valtatie 1:n ylitys 187 Lst Lauste 185 Maja (Varissuo) 183 Lit Littoinen 181 Nna Nunna Uitto valtatie 1:n alitus 178 Run Runko 176,2 Pik Piikkiö kantatie 40:n alitus 174 Mak Makarla valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Tok Toikkala Paimionjoki seututie 181:n ylitys 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala vanha ratalinja 149 Talola Pepallonmäki 146 Häntälä Halikko vanha ratalinja 144 Hlk Halikko seututie 224:n ylitys Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja seututie 110:n alitus 138,9 Slo Salo Salonjoki Tottola Lavianmäki Tottolan sorakuoppa kantatie 52:n alitus 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto vanha ratalinja Märjänmäki Kisakallio Pö Perniö Lemunmäki 121 Erv Ervelä (vanha) vanha ratalinja 115,1 Erv Ervelä (uusi) vanha ratalinja Harmaamäki Haukkamäki Kaivosmäki Ks Koski Kiskonjoki Kelkkala vanha ratalinja 104 Kvl Kuovila Brödtorp seututie 104:n alitus 95 Fiskari seututie 111:n alitus 93,6 Pku Pohjankuru vanha ratalinja Högbacka Pohjankurun vanha tunneli Jokisuunkoski Åminne Köpskog Pin Pinjainen Bäljens seututie 111:n alitus vanha ratalinja  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle valtatie 25:n alitus 78 Ksl Kaunislahti Västankvarnin soravaihde 73 Vst Vesta 69,5 Iko Inkoo 69,0 seututie 186:n alitus 64 Th Tähtelä 60 Röt Rödbrott Rödbrottin vaihde 59 Tys Tyris 58 Plä Päivölä 55 Käk Käkelä 50,7 Sti Siuntio 50,0 seututie 115:n ylitys vanha ratalinja 49 Vm Viima Siuntionjoki Riddarbacken Lillgård 46,9 Ket Ketola vanha ratalinja 44 Kl Kela  Båtvikiin (purettu) 41 Vhm Vuohimäki 39,4 Jep Jeppas 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Plt Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila valtatie 1:n alitus 17,6 Kvh Koivuhovi (uusi) 17 Koivuhovi (vanha) 16,0 seututie 114:n ylitys 15,8 Kni Kauniainen 14,5 Kehä II:n ylitys 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle Kehä I:n alitus seututie 110:n ylitys seututie 120:n alitus 6,4 Hpl Huopalahti valtatie 3:n ylitys 5,4 Haaga 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema Pasila alapihalle  Katajanokalle (pur.) 0,1 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Halikonjoen rautatiesilta on vuonna 1993 valmistunut rantaradan silta, joka ylittää Halikonjoen itä-länsi -suunnassa Halikon kirkonkylässä Salossa. Sähköistetty yksiraiteinen silta valmistui ja otettiin käyttöön 1993.^[1]

Teräsbetoninen ratasilta on viisiaukkoinen jännitetty kotelopalkkisilta, jonka suurin aukko on 50 metriä ja sillan kokonaispituus 175 metriä.^[2] Pääjänteen viereiset jänteet ovat 30 ja reunajänteet 25 metriä pitkiä^[3]. Kotelopalkki on jatkuvarakenteinen ja silta oli valmistuessan Suomen rataverkon pitkäjänteisin betoninen palkkisilta^[3].

Halikonjoen aikaisempi ratasilta

Halikonjoen paraabeliristikkoinen vuonna 1899 valmistunut rautatiesilta kuvattuna vuonna 1908.

Nykyisen rautatiesillan vieressä on vanha käytöstä poistettu museoitu silta.

Halikonjoen ensimmäinen rautatiesilta rakennettiin rantaradan rakennustöiden yhteydessä 1899. Siinä oli 38 metriä pitkä paraabeliristikkojänne. Punaiset räjäyttivät sillan sisällissodan loppupuolella 11. huhtikuuta 1918.^[1] Räjäytys oli pudottanut sillan pääjänteen viereisen levypalkin pään alas ja myös pilarin yläpää oli vaurioitunut.^[4] Silta saatiin viimeisenä rantaradan silloista korjatuksi 13. kesäkuuta 1918. Siltaa uusittiin vielä kertaalleen 1959.^[1]

Lähteet

• Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6

Viitteet

1. Markku Nummelin: Rantarata, s. 124-127. Kustantaja Laaksonen, 2008. ISBN 978-952-99685-8-9
2. Aitta, 2004, s. 496–497
3. Aitta, 2004, s. 331
4. Aitta, 2004, s. 180