Fredrik IV:n vanhemmat olivat herttua Kristian Albrekt ja Tanskan prinsessa Fredrika Amalia.[1][2] Noustuaan valtaan Fredrik IV jatkoi isänsä sekä isoisänsä Fredrik III:n tanskalaisvastaista ja Ruotsiin nojaavaa ulkopolitiikkaa. Hän rakennutti vuonna 1695 Schleswigiin linnakeita, jotka purettiin vuonna 1697 Tanskan kuningas Kristian V:n vaatimuksesta mutta rakennettiin uudelleen Kristianin kuoltua kaksi vuotta myöhemmin.[1] Holstein-Gottorpin oikeudesta pitää omaa armeijaa ja rakentaa linnoituksia syntyi Tanskan ja Ruotsin välinen kiista, josta käytiin neuvotteluja Euroopan muiden suurvaltojen kanssa.[3]
Fredrik IV vahvisti liittoaan Ruotsin kanssa naimalla vuonna 1698 serkuntyttärensä, Ruotsin prinsessa Hedvig Sofian, kuningas Kaarle XII:n sisaren.[1][2] Ollessaan morsiamenhakumatkalla Fredrik ystävystyi nuoren kuninkaan kanssa, ja he riehuivat ja temppuilivat Tukholmassa toukokuussa 1698 useana iltana huomiota herättäneellä tavalla. Yhä käynnissä olleista kansainvälisistä neuvotteluista piittaamatta Kaarle XII lähetti vuonna 1699 Holstein-Gottorpiin ruotsalaisia sotajoukkoja suojelemaan linnoitusten uudelleenrakentamista, mikä johdatti Ruotsin ja Tanskan törmäyskurssille.[3] Kaarle myös nimitti Fredrik IV:n Saksassa olleiden ruotsalaisjoukkojen generalissimukseksi.[1][2]
Ruotsin liittolaisena Holstein-Gottorp joutui mukaan suureen Pohjan sotaan heti sen alkaessa, kun Tanska hyökkäsi herttuakunnan alueelle alkuvuodesta 1700. Ruotsin sotamenestyksen seurauksena Tanska joutui kuitenkin saman vuoden elokuussa solmitussa Traventhalin rauhassa palauttamaan valtaamansa alueet ja maksamaan vahingonkorvauksia. Fredrik IV osallistui lankonsa Kaarle XII:n sotaretkeen Puolassa, kunnes kaatui Kliszówin taistelussa heinäkuussa 1702.[1][2] Hän komensi taistelussa Ruotsin armeijan vasenta siipeä, mutta jo taistelun alkuvaiheessa hänen vatsaansa osui falkonetin kuula ja hän menehtyi muutaman tunnin kuluttua.[3] Hänet haudattiin Schleswigin tuomiokirkkoon.[2]
Fredrik IV:n seuraajaksi tuli hänen ainoa poikansa Kaarle Fredrik, joka oli tuolloin kaksivuotias.[1][2] Fredrik IV:n nuorempi veli Kristian August toimi myöhemmin Kaarle Fredrikin sijaishallitsijana.[4]Venäjän keisari Pietari III oli Fredrik IV:n pojanpoika.[2]
↑ abcdefghHermann Kellenbenz: Friedrich IV.(saksaksi)Neue Deutsche Biographie (1961), Deutsche Biographie. Viitattu 12.9.2023.
↑ abcBengt Liljegren: Kaarle XII: Soturikuninkaan elämä, s. 53–54, 60–62, 105–106 (suom. Matti Kettunen). Suomen Klassikkokustannus, Helsinki 2003. Alkuteos Karl XII: En biografi (2000).
