Far Far Away on brittiläisenSlade-yhtyeen vuonna 1974 julkaistu kappale, joka ilmestyi samana vuonna yhtyeen viidennellä studioalbumilla Slade in Flame. Noddy Holderin ja Jim Lean kirjoittama akustisvoittoinen kappale on yksi yhtyeen tunnetuimmista. ”Far Far Away” nousi yhtyeen kotimaassa myyntilistan toiselle sijalle. Listaykköseksi se ylsi Norjassa.
Kappaleesta on julkaistu lukuisia uusintapainoksia ja cover-versioita. Suomeksi sen levytti ensimmäisenä Danny vuonna 1976 nimellä ”Tie kauemmas vei”.
Sladen suosio oli vuonna 1974 suurta Britanniassa, Euroopassa ja muuallakin. Yhtye halusi kuitenkin kehittää uutta. Manageri Chas Chandler ehdotti omaa elokuvaa, jonka tekemiseen yhtye suostui. Sladen iloisen imagon vastaisesti Flame-elokuvasta tuli karumpi kertomus fiktiivisen Flame-yhtyeen noususta ja tuhosta 1960-luvulla. Filmaamisen ohessa Sladen jäsenet Noddy Holder ja Jim Lea kirjoittivat musiikkia elokuvan soundtrackille Slade in Flame, jolla yhtye ei jatkanut aiempaa suosittua musiikkityyliään vaan kokeili uusia ideoita.[1]
Akustisvoittoinen ”Far Far Away” oli ensimmäinen Flame-elokuvaa varten kirjoitettu kappale. Sen teki pitkälti Noddy Holder yhtyeen Yhdysvaltain-kiertueella. Memphisissä järjestetyn konsertin jälkeen hän vietti aikaa Chas Chandlerin kanssa hotellihuoneen parvekkeella juoden ja katsellen Mississippijokea. Molemmat tunsivat koti-ikävää ja keskustelivat kokemuksistaan kiertueella sekä kotoaan kaipaamista asioista. Holder keksi kappaleen intron ja alkoi humaltuneena laulaa sitä Chandlerille, joka kehotti Holderin huoneeseensa työstämään idea valmiiksi.[2] Holderilla oli kappaleen perusversio valmiina jo puolen tunnin kuluttua nimellä ”Letting Loose Arond the World”. Jim Lea kehitti myöhemmin kappaletta ja etenkin kertosäettä.[1]
Lea muisteli kappaleen syntyä vuonna 1984 julkaistussa Feel the Noize -biografiassa:
»’Far Far Away’ oli todellinen yhteistyön tulos Noddylta ja minulta. Säkeistö oli Noddyn ja kertosäe minun. Halusin äänittää sen ikään kuin kapakkalauluna ja hyvin kevyellä tunnelmalla, mutta Chas ei ollut innokas.» (Jim Lea, Sladen basisti ja kosketinsoittaja.[1])
Kitaristi Dave Hill kertoi Sladen fanikerhon vuonna 1986 tekemässä haastattelussa seuraavaa:
»Kappale kirjoitettiin ulkomailla olemisesta, eikö vain? ’Yellow lights go down the Mississippi’ ja kaikkea sellaista – kuinka ollaan Yhdysvalloissa ja halutaan mennä takaisin kotiin. Ne olivat pelkkiä kokemuksia. Luonnollisesti silloin kun ollaan tien päällä, kirjoitetaan tien päällä olemisesta, siitä mitä tapahtuu.» (Dave Hill, Sladen soolokitaristi.[1])
Kappaleen musiikkivideon teki sama kuvausryhmä, jonka kanssa yhtye oli työskennellyt Slade in Flame -elokuvassa. Jim Lean muistikuvan mukaan filmin ohjasi joko Gavrik Lasey tai Richard Loncraine. Videolla Slade esittää kappaletta elokuvasta tutuissa asuissaan. Välillä käytetään trikkikuvaa, jossa yhtyeen jäsenten kasvot näkyvät kuin kaleidoskoopissa. Yhtye esitti kappaleen myös länsisaksalaisessa Disco-televisio-ohjelmassa ja alankomaalaisen AVRO TV:n ohjelmassa TopPop.[1]
Singlen B-puolella julkaistiin kappale ”O.K. Yesterday Was Yesterday”, joka A-puolesta poiketen on Sladelle tyypillinen raskas perusrock. Kappaleessa on esillä slide-kitara.[7]
Arvioita
Brittiläinen Record Mirror piti kappaletta yllätyksellisenä, koska se oli Sladen mittakaavassa kevyt ja Holder lauloi sen hyvin melodisesti ilman hänelle tyypillistä karjumista. Lehti kehui kappaletta silti erittäin hyväksi ja kertosäettä vahvaksi. Jutussa kirjoitettiin vielä, että Sladen kohdalla kappaleet ovat yleensä automaattisesti hittejä, mutta tässä tapauksessa kyseessä on ansaittu hitti. Samassa lehdessä vuoden 1975 alussa julkaistussa parhaiden singlejen äänestyksessä ”Far Far Away” oli kärkisijalla.[1]
Myös Daily Mirror kiinnitti huomiota kappaleen erilaisuuteen Sladen diskografiassa. Tharlet Times kuvaili kappaleen olevan toistaiseksi parasta mitä Sladelta on kuluvan vuoden 1974 aikana saatu ja uskoi sen mahdollisesti palauttavan yhtyeen hieman hiipunutta suosiota. Sen sijaan Reading Evening Post -lehden Pete Butterfield ei osannut päättää, pitääkö kappaleesta vai ei, ja hän sanoi pitäneensä enemmän yhtyeen aiemmasta tyylistä.[1]
Acton Gazetten Dave Lewis kirjoitti, että Sladesta voi olla musiikillisesti mitä mieltä hyvänsä, mutta yhtye kiistatta uskaltaa kokeilla singleillään uusia asioita. ”Far Far Away” -kappaletta lehti kuvasi rauhalliseksi ja keskitempoiseksi balladiksi, jossa on taas kerran yhteislaulumainen kertosäe. Disc-lehden tekemässä Slade in Flame -albumin arviossa Rosemary Horride sanoi kappaleen olevan hänen mielestään yhtyeen tyylikkäimpiä hittejä. Myöhemmin Classic Rockissa julkaistussa saman albumin arvostelussa kirjoitettiin, että ”Far Far Away” oli levyn toisen kappaleen ”How Does It Feel” ohella ensimmäisiä lauluja, jotka osoittivat Sladen kykenevän tekemään aiempaa monipuolisempaa musiikkia.[1]
Uudelleenjulkaisut ja jälkivaikutus
Singlestä on tehty lukuisia uudelleenjulkaisuja. Jo vuonna 1975 se julkaistiin Britanniassa Smiths Crisps -perunalastupussin mukana seitsemäntuumaisella flexilevyllä, jonka B-puolella oli ”Thanks for the Memory (Wham Bam Thank You Mam)”. Painos oli osa Chart Busters -sarjaa. Vuonna 1989 singlen julkaisi BR Music -yhtiö Alankomaissa vinyylisinglenä B-puolenaan ”How Does It Feel”. Kappale oli myös mukana saksalaisen elokuvan Go Trabi Go 2: Das war der Wilde Osten (1992) soundtrackillä. Seuraavana vuonna vaatekauppaketju C&A käytti sitä tv-mainoksessaan. Mainoksen suosion vuoksi ”Far Far Away” -single julkaistiin samana vuonna uudestaan Saksassa sekä seitsemäntuumaisena vinyylisinglenä että CD-levynä. Kappale nousi siellä listan sijalle 19.[1]
”Far Far Away” on yksi Sladen tunnetuimmista kappaleista.[7] Noddy Holder nimesi sen myöhemmin suosikikseen Sladen kappaleista. Hänen mielestään kappaleen tunnelma, melodia ja sanoitus kaikki istuivat paikoilleen. Myös yhtyeen rumpali Don Powell listasi sen yhdeksi suosikeistaan Sladen fanikerhon haastattelussa vuonna 1981.[1]
Muita versioita
Useat esittäjät ovat tehneet ”Far Far Away” -kappaleesta oman versionsa. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi tanskalainenheavy metal -yhtye Pretty Maids.[9] Myös suomalainen saman tyylisuunnan edustaja Gobra on levyttänyt kappaleen[10], kuten myös tšekkiläinen heviyhtye Arakain. Vuonna 2012 kappaleen levytti The Wonder Stuff albumillaan Oh No It’s... The Wonder Stuff.[1]
”Far Far Awaysta” on tehty myös useita suomenkielisiä käännösversioita. Ensimmäisenä sen levytti vuonna 1976 Danny nimellä ”Tie kauemmas vei”, jonka oli sanoittanut Pertti Reponen. Vuonna 1993 äänitettiin Jorma Lehtelän esittämä ja kääntämä ”Kai sua saa tuijottaa”. Vuonna 1996 ilmestyi Vilperin Perikunnan ”Kauaksi pois” ja kaksi vuotta myöhemmin Miljoonasateen ”Tie tiettömään”.[10]
