Kunnan maapinta-ala on 820,18 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 8 550 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunta sijaitsee aivan Norjan rajalla. Edassa sijaitsee Edan linnoitus, joka on rakennettu 1600-luvulla. Se oli käytössä 1650–1814 puolustukseksi norjalaisia vastaan. Linnoitteen tarve lakkasi Ruotsi-Norjan synnyttyä.
Vuonna 2007 kunnassa oli 46,06 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Edan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1904 Åmotforsintaajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1906 Charlottenbergin taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Järnskogin "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Järnskogin ja Skillingsmarkin maalaiskunnat. Edan ja Kölan maalaiskuntiin uudistus ei vaikuttanut. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin vuonna 1961.
Nykyinen Edan kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Edan, Järnskogin ja Kölan maalaiskunnat.[6]
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Edan maalaiskunnan vaakuna. Myös kahdella muulla maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
233
2,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 099
12,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
5 005
58,8
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 45 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Saman ajankohdan tietojen mukaan 18,2 prosenttia kuntalaisista oli syntynyt Norjassa, johon kunta rajoittuu.[8] Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 53 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 156 306 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 72 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 17,8 %
18–64-vuotiaat: 58,2 %
65 vuotta täyttäneet: 24,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
5,0
5,4
jalostus
25,3
28,9
palvelut
67,8
63,7
tuntematon
1,9
2,0
Työpaikkoja ja työllisiä
3 330
3 227
työpaikkaomavaraisuus
103,2
Taajamat
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 52,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 070 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Åmotforsin taajamassa on 1 410 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Arvikan kuntaan.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Edan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Eda
Järnskog-Skillingmark
Köla
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
↑Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Eda kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
_2012-09-24_21-38-34.jpg)
_301213.jpg)
