Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 69,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltäänsuomenkielisiä on 20,0 prosenttia.[4] Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]
Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]
Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.[9]
Kylät
Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (aik. Koskenpää)[10], Lappo, Torsholma ja Åva.[11]
Historiaa
Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.[12]
Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin.
Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638–1910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja 9:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]
Hallinto
Brändön kunnanvaltuusto koostuu 11 kunnanvaltuutetusta. Vuoden 2023 kuntavaaleissa valitun valtuuston kaikki valtuutetut valittiin Brändö 1 -listalta.[15]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[16]
Brändö församling (liitetty Ahvenanmaan pohjoiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Liikenneyhteydet ja palvelut
Viggen Brändössä
Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.
Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi 21 oppilasta lukuvuonna 2023–2024.[18] Brändön kirjasto toimii samassa rakennuksessa koulun kanssa.[19]
Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[20]
↑Virtaranta, Pertti – Itkonen, Terho – Pulkkinen, Paavo (toim.): Verba docent: Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 263. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959.
↑Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
↑ abcTarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio, s. 94–98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.