Armi Hillevi Metsäpelto (14. heinäkuuta 1932 Helsinki – 30. marraskuuta 1939 Helsinki)[1] oli suomalainen lapsi, joka kuoli Helsingin pommituksessa talvisodan ensimmäisenä päivänä. Myöhemmin hänestä tuli kaikkien lapsiuhrien symboli.[2]
Elämä
Armi Metsäpelto syntyi Helsingissä heinäkuussa 1932. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja Einari Metsäpelto (1895 – 1968) ja kotirouva Cecilia Metsäpelto os. Westerlund (1892 – 1973). He asuivat Töölössä osoitteessa Turuntie 66 (nyk. Mannerheimintie). Kyseisen virkamiestalon oli rakentanut 1920-luvun puolivälissä säätieteilijä, myöhempi professori Vilho Väisälä. Armi oli vanhempiensa ainoa lapsi ja talvisodan syttyessä hän kävi Töölönkadun kansakoulun ensimmäistä luokkaa. Vanhemmat olivat kotoisin Iitistä ja Mäntyharjulta, jossa Armikin vietti useita lapsuuden kesiä yhdessä serkkujensa kanssa.[3]
Kuolema
Ylimääräisten harjoitusten eli peitellyn liikekannallepanon alettua lokakuussa 1939 Cecilia ja Armi tulivat Valkealaan, mutta palasivat pian takaisin Helsinkiin, sillä koululla oli ahdasta. Talvisota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. Armi oli tavalliseen tapaan koulussa ja päivän ensimmäinen tunti oli voimistelua. Kello yhdeksän alkoi uskontotunti. Ilmahälytyssireenit alkoivat ulvoa kello 9.20, jolloin Helsingin taivaalle oli ilmestynyt useita pommikoneita. Ensimmäisen ilmahyökkäyksen kohteet olivat sotilaallisia, jolloin Helsingin asutusalueet säästyivät käytännössä kokonaan tuhoilta. Armi ja Cecilia päättivät lähteä sotaa pakoon Pelloon, jossa Cecilialla oli sukulaisia.[2]
Iltapäivällä Armi ja Cecilia olivat Kampin linja-autoasemalla, kun venäläiskoneet pudottivat pomminsa. Linja-autoaseman viereiseen Maanviljelijäin Maitokeskuksen taloon osui palopommi, josta tuli levisi viereisiin rakennuksiin. Linja-autoasemalla oli juuri ilmahyökkäyksen tapahduttua suuri joukko yleisöä valmiina poistumaan pääkaupungista. Toinen kranaatti osui aivan aseman viereen, jonka sirpaleet kylvivät tuhoa asemalla odottaneisiin ihmisiin. Sirpaleiden ja paineaallon yhteisvaikutuksesta Armi menehtyi ja Cecilia haavoittui.[2] Armista tuli yksi talvisodan ensimmäisistä siviiliuhreista ja hänen enkelikasvoinen kuvansa oli tunnettu aikalaisten keskuudessa.
Armi Hillevi Metsäpelto haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, johon myöhemmin myös hänen vanhempansa haudattiin. Mustaa hautakiveä koristaa reliefi, josta erottuu Armin kasvokuva.
Keskustassa Lasipalatsin vieressä kasvaa salava, joka on nimetty sota-ajan lasten muistopuuksi. Puu on pystytetty lähes samalle paikalle, jossa Armi kuoli.[4]
Lähteet
