Apollon Dafneioksen temppeli oli antiikin aikainen Apollon Dafneiokselle omistettu kreikkalainen temppeli Attikassa Kreikassa. Se sijaitsi Aigaleos- ja Poikilon-vuorten välisessä solassa, jonka kautta kulki Pyhä tie Ateenasta Eleusiihin. Temppelin arkeologiset jäänteet sijaitsevat nykyisen Chaïdárin Dafnín kaupunginosassa Dafnín luostarin alueella.[1][2]
Historia
Apollon Dafneioksen temppeli oli rakennettu alun perin oletettavasti klassisella kaudella. Tarkkaa ajoitusta ei kuitenkaan tunneta, koska temppelin perustukset ovat nykyisen luostarin alla, eikä niitä ole voitu tutkia kovin hyvin. Temppeli oli omistettu Apollonille, joka yhdistettiin usein laakeripuuhun (dafnē), ja tämän lisäksi myöhemmin myös Athenelle, Demeterille ja Korelle. Apollonin Dafneios-epiteetti on säilynyt edelleen nykyisen kaupunginosan ja luostarin nimessä.[1][2]
Kreikkalaisessa mytologiassa temppelin alkuperä liittyi Kefaloksen jälkeläisiin Khalkinokseen ja Daitokseen. Kefalos oli karkotettu Ateenasta vaimonsa murhan vuoksi, jonka jälkeen hän siirtyi saarelle, joka sai hänestä nimen Kefalonia. Khalkinos ja Daitos, jotka olivat Kefaloksen jälkeläisiä kymmenennessä polvessa, pyysivät myöhemmin Delfoin oraakkelilta lupaa palata Ateenaan. Oraakkeli kehotti näitä uhraamaan Apollonille ensimmäisenä siinä kohdassa Attikaa, missä näkevät kolmisoudun kulkevan maalla. Kun he saapuivat Poikilon-vuoren kohdalle, he näkivät käärmeen, joka kiirehti pesäänsä, ja uhrasivat siinä Apollonille.[2]
Alarikin johtamat visigootit tuhosivat temppelin vuonna 395/396. Sen paikalle rakennettiin basilikakirkko 400-luvulla, ja se laajennettiin ja kunnostettiin paikan ensimmäiseksi luostariksi Justinianuksen aikana vuosina 527–565.[2][3] Nykyinen luostari paikalla on peräisin bysanttilaiselta kaudelta noin vuodelta 1080.[4]
Rakennukset ja löydökset
Temppeli oli osa laajempaa pyhäkköaluetta. Temppelirakennuksesta on säilynyt osia uudelleenkäytettynä luostarin rakenteissa. Luostarin pylväskäytävässä on doorilaisten pylväiden kapiteeleja klassiselta kaudelta ja eksonartheksissa joonialainen pylväs kapiteeleineen roomalaiselta kaudelta.[1][2] Pausaniaan mukaan pyhäkköalueella oli Apollonin, Athenen, Demeterin ja Koren patsaat.[5] Pyhäkön päätemppeli ei kuitenkaan ilmeisesti ole ollut erityisen suuri, joten on mahdollista, että ainakin Demeterille ja Korelle on ollut alueella toinen, pienempi temppeli.[2]
Koko pyhäkköalue oli ympäröity temenos-muurilla. Ainakin osa luostarin bysanttilaisaikaisesta muurista on rakennettu sen päälle. Muurin itäportti on ilmeisesti antiikin aikaisen portin paikalla.[2] Temppelin lähellä sijaitsi Panille ja nymfeille omistettu luola sekä Afroditen pyhäkkö.[1]
Lähteet
