Amfissa oli Ozolian Lokriin eli läntisen Lokriin tärkein kaupunki. Se sijaitsi solassa Krisan tasangon laidalla, vuorten ympäröimänä, mistä se on ilmeisesti saanut myös nimensä. Kaupunki sijaitsi noin 60 stadioninmittaa eli noin 11 kilometriä länteen Delfoista. Amfissan akropoliina toimi kukkula nykyisen kaupungin länsilaidalla.[3]
Persialaissotien aikaan vuonna 480 eaa. lokrislaiset ja fokislaiset Delfoin asukkaat mukaan lukien vetäytyivät Amfissaan turvaan, kun persialaiset lähestyivät aluetta. Vuonna 426 eaa. Amfissa tuki Spartan sotaretkeä Naupaktosta vastaan. Kolmannessa pyhässä sodassa kaupunki tuki Delfoin vallanneita fokislaisia.[2][3]
Myöhemmin Delfoin amfiktyoniliitto julisti sodan Amfissaa vastaan, koska kaupunkilaiset olivat harjoittaneet maanviljelystä Apollonille pyhitetyllä Krisan tasangolla ja ahdistelleet Delfoin oraakkelin luo matkanneita pyhiinvaeltajia. Tämä johti neljänteen pyhään sotaan, jossa amfiktyonit antoivat Amfissan rankaisun MakedonianFilippos II:n hoidettavaksi. Tämä valtasi ja tuhosi kaupungin vuonna 338 eaa.[2][3]
Tämän jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen. Vuonna 321 eaa. Amfissa vastusti kaupunkia piirittänyttä Aitolian liittoa, mutta joutui myöhemmin Aitolian vallan alle. Vuonna 279 eaa. se osallistui 400 hopliitilla Delfoin puolustamiseen Brennuksen johtamia galleja vastaan. Roomalaiset piirittivät Amfissaa vuonna 190 eaa. Se vapautui Aitolian vallasta vuonna 167 eaa. Octavianuksen perustettua Nikopoliin vuonna 31 eaa. monet aitolialaiset pakenivat Amfissaan välttyäkseen pakkomuutolta uuteen kaupunkiin. Tämän vuoksi Amfissa luettiin Pausaniaan aikana aitolialaiseksi kaupungiksi.[2][3]
Amfissan akropolis ja alakaupunki oli ympäröity vahvoilla muureilla. Akropoliilla on joitakin antiikin aikaisten muurien jäänteitä. Pääosa akropoliin linnoituksista on kuitenkin peräisin samalla paikalla olleesta frankkivallan aikaisesta linnasta.[2][3]
Pausaniaan mukaan akropoliilla oli Athenelle omistettu temppeli. Kaupungissa oli myös pyhäkkö, joka oli omistettu dioskuureille tai kabiireille, sekä heeros Amfissoksen, nymfi Amfissan, heeros Andraimonin ja tämän vaimon Gorgen haudat. Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa oli myös Asklepiokselle omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi ilmeisesti akropoliin eteläpuolella lähellä paikalla ollutta lähdettä.[2][3]
Amfissan alueelta on löydetty joitakin roomalaisaikaisten rakennusten mosaiikkilattioita. Kaupungin läheltä on löydetty hautoja.[2] Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Ámfissan arkeologisessa museossa.[6]
Lähteet
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”WEST LOKRIS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefghSmith, William: ”Amphissa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
