Valimotyöläinen Lange liittyi vuonna 1919 sosialidemokraattiseen puolueeseen mutta siirtyi seuraavana vuonna kommunisteihin. Hänet valittiin parlamenttiin ensi kerran 1924. Saksalaismiehityksen aikana hänet vangittiin, ja hän oli Sachsenhausenin ja Neuengammen keskitysleireillä vuoteen 1945 saakka. Larsen oli vuonna 1945 salkuton ministeriVilhelm Buhlin johtamassa kokoomushallituksessa.[1]
Larsen perusti 1959 sosialistisen kansanpuolueen, joka menestyi saman vuoden vaaleissa erinomaisesti (150 000 ääntä, 11 paikkaa), vaikka Larsen joutui auto-onnettomuuden takia johtamaan kampanjaa vuodepotilaana eikä puolueella ollut omaa sanomalehteä käytössään.[1] Larsen johti puoluetta vuoteen 1968. Parlamentin jäsenenä hän pysyi kuolemaansa saakka.lähde?
Lähteet
↑ abMöller, Knud: ”Larsen, Aksel (1897)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
