Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste,[1] jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa. ATP:llä on tärkeä osa solun energiataloudessa. ATP:tä käytetään energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Elimistön solujen tarvitessa ATP-molekyyleihin sitoutunutta energiaa ATPaasi-niminen entsyymi pilkkoo runsasenergiaisia sidoksia fosfaattiryhmien väliltä.
ATP:ssä on emäsosa (adeniini), sokeriosa (riboosi) ja 3 fosfaattiosaa. Kun ATP:stä irtoaa yksi fosfaattiosa, siitä tulee adenosiinidifosfaattia eli ADP ja kun ADP:stä irtoaa vielä yksi fosfaattiosa, syntyy adenosiinimonofosfaattia eli AMP.
Ihmisen arvioidaan käyttävän painonsa verran ATP-molekyylejä vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi ATP-molekyyli kierrätetään 1 000–1 500 kertaa vuorokauden aikana.[2] Lihassoluissa ATP on ainoa lihassupistuksen energialähde. Sitä on varastoituneena lihaksissa vain vähän, ja nämä varastot hyödynnetään nopeasti.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 161. (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6
- ↑ Di Carlo, S. E.; Collins, H. L.: Submitting illuminations for review. Advan. Physiol. Edu., 1.6.2001, 25. vsk, s. 70–71. The American Physiological Society. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.5.2007. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Nukleosidien rakenneosat
|
|
Nukleiinihappojen rakenneosat
|
|
Nukleiinihapot
|
|