8mR on klassinenR-sääntöperheeseen kuuluva konstruktioluokka-vene. Mittaluku 8mR eli kasi, 8-metrinen tai kahdeksikko tuottaa suurehkoja, noin 14–16 metriä pitkiä ja 8–10 tonnia painavia veneitä. 8mR on ollut kilpapurjehdusluokkana kesäolympialaisissa vuosina 1908–1936.
Suomeen on 2000-luvulla kasvanut kansainvälisesti aktiivinen kasipurjehdustoiminta. Suomen neljäntoista veneen laivue on maailman suurimpia, ja erityisesti Helsingfors Segelsällskapetin eli HSS:n yhdeksän omassa rekisterissä olevaa sekä kaksi pysyvää vierasvenettä on kansainvälisesti suurin yksittäisessä pursiseurassa oleva kasilaivue. Suomeen laivueen uusin tulokas Ruotsista vuonna 2017 ostettu Andromeda.
Suomen kaseista kansainvälisesti menestynein on viime aikoina ollut Luna, joka voitti klassikkojen eli Sira Cupin maailmanmestaruuden 2018 ja toisen sijan 2012. Johan Ankerin 1930 suunnittelema Silja, voitti maailmanmestaruuden 1975 ja kakkossijan Sira Cupissa 2008. Menestyneitä ovat myös olleet Charles E. Nicholsonin 1929 suunnittelema Sagitta ja Carl Holmströmin 1927 suunnittelema Windy (II sija Sira Cupissa vuonna 2009).
Vuosina 1907–2010 on rakennettu yhteensä n. 500 kasia. Niistä on säilynyt n. 180 venettä. Kaseja rakennetaan edelleen noin 1 veneen vuosivauhtia, sekä moderneja että ns. replikoita vanhojen, useimmiten tuhoutuneiden veneiden piirustusten mukaan. Uusimmat rakennetut klassiset kasit ovat Norjassa purjehtiva Birgit (SWE-44) vuodelta 2005, japanilainen Aun (J-1) vuodelta 2006, venäläinen Astra II (RUS-1) vuodelta 2007 ja Luna (FIN-17) vuodelta 2012.
Arvostettu Sinebrychoffin pokaali purjehdittiin kaseilla 1911-1961. Nykyisin poalkinnosta kilpailevat 6mR-veneet.
Suomen 8mR-veneet 2022
Suomeen on vuosina 1995–2018 ostettu seitsemän venettä, pääosin Ruotsista. Suomessa oli vuonna 2018 14 kasia, joista valta-osa kilpailee. Uusin tulokas on vuonna 2017 Ruotsista ostettu Andromeda.
Kesällä 2011 Wanda myytiin Norjaan. Suomesta on myös myyty 1990-luvulla kaksi venettä, Edith ja Pinuccia, toinen Saksaan ja toinen Englantiin. Edith on A. Mylnen piirtämä ja Turussa 1911 Åbo båtvarfin telakalla rakennettu. Edith on toinen säilynyt ensimmäisen säännön Suomessa rakennetuista ja nyt täysin kahvelirikejä myöten entisöidyistä kaseista. Toinen on samalla telakalla William Fifen suunnittelema Lucky Girl joka voitti pronssimitalin 1912 olympialaisissa. Sitä ennen Suomesta on myyty mm. Turid-vene 80-luvulla.
Gustaf Estlanderin suunnittelema Cheerio oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä kaseja. Vene edusti Suomea vuoden 1936 kesäolympialaisissa sijoittuen viidenneksi. Vene tuhoitui myöhemmin palossa. Purjehdushistoriallisesti mielenkiintoinen vene – vaikkakin nuorin – on vuonna 1967 rakennettu ensimmäinen Olin Stephensin suunnittelema moderni kasi Iroquois. Vene perustuu Americas Cup12mR voittajaveneeseen Intrepid. Iroquois oli pitkään Suomessa josta se siirtyi Ruotsiin 2004. Vuonna 2007 Iroquois ostettiin takaisin Suomeen. Vuonna 2012 Suomen laivueeseen liittyi Portugalissa rakennettu Luna - Charles A. Nicholsonin suunnittelema kasi-replika. Hankkeen takana on Harri Roschierin vetämä syndikaatti. Vene voitti klassikkojen, eli Sira-cupin MM-mitalin 2018. Veneistä Naja, Tamara VIII ja Windy ovat olleet viime vuosina telakalla.
Pohjoismaissa omistajat käyttivät kasejaan kilpailujen välillä lomaveneinä. Kasit olivat aikoinaan kuinkaallisten, suurpankkiirien ja teollisuusmiesten huvia. Norjan ja Espanjan kuningashuoneet, Kruppit, Rothschildit, Wallenbergit ja Saruddin Aga Khan ovat olleet innokkaita kasipurjehtijoita. Tänään kasipurjehtiminen on keskiluokkaistunut ja vetoaa erityisesti kilpailemisesta kiinnostuneihin klassisten purjeveneiden ystäviin.
Kasit rakennetaan alun perin 1907 sovitun, sittemmin kaksi kertaa muutetun, kansainvälisen R-mittasäännön mukaan. 8m on tulos mittasäännön kaavasta. R tarkoittaa, että vene on alun perin luokiteltu ja rekisteröity Lloydsin vaatimusten mukaan. Mittasääntö on:
jossa L on veneen tehollista pituutta kuvaava luku, F vapaalaidan tehollinen korkeus, d rungon muototekijä ja S purjepinta-ala. Saman mittasäännön veneitä ovat kaseja suuremmat 12mR- ja 10mR-luokkien veneet, sekä pienemmät 6mR-veneet. 5m- ja 5.5m-veneet muistuttavat R-säännön metriveneitä, mutta eivät ole saman säännön mukaan rakennettuja. 8mR-, 6mR- ja 5.5mR-veneet ovat aikoinaan kaikki olleet olympialuokkia.
Yksilöllisyys
Kasit ovat noin 15 metriä pitkiä, 2,5 metriä leveitä ja painavat 8–10 tonnia. Kasi on konstruktioluokka, joka tarkoittaa että jokainen kasi on yksilö toisin kuin yksityyppiveneet. Kaseilla retkeillään, päiväpurjehditaan ja kilpaillaan. Klassiset kasit rakennettiin 50-luvulle asti pitkäkölisiksi. Ensimmäinen ns. moderni kasi, jossa oli jaettu lateraalipinta, rakennettiin 60-luvulla. Uusissa moderneissa veneissä on järjestäen bulbilla ja trimtabilla varustettu siipiköli. Myös vesilinjan yläpuolelta nämä kasit poikkeavat vanhemmista kilpasiskoistaan.
Kasi kilpaveneenä
Kasit Sphinx FIN-4 ja Sagitta FIN-2 osallistuvat HSS:n Champanjaregattaan 2012
Kasit, kuten muutkin metrisäännön veneet, on suunniteltu puhtaasti kilpaveneiksi, mutta niillä purjehditaan sekä retki- että kilpailuveneinä. Klassisen kilpaveneen miehistö on seitsemän ja modernin kuusi henkilöä. Pääsääntöisesti suomalaisissa kaseissa ei ole apumoottoreita, joten niillä purjehditaan satamaan ja satamasta. Kaseissa on melko askeettiset sisätilat kun vertailukohtana pidetään nykyveneitä.
Kaseilla kilpaillaan 2000-luvulla aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Vuosittain järjestettäviin kasien MM-kilpailuihin osallistuu 20–40 venekuntaa; Suomessa tärkeimpien regattojen lähdöissä on kahdesta yli kymmeneen veneeseen. Ruotsalaisveneitä osallistuu aktiivisesti Suomenlahden kisoihin. Samoin venäjän ainut kasi Astra II. Vuonna 2007 suomalainen vene Windy ylsi MM-kilpailuissa Skotlannissa klassisten hopeasijalle. Vuonna 2008 Norjan Hankøssa Suomen Silja ylti samaan. Yhteensä vuoden 2008 MM-kilpailuihin osallistui peräti viisi suomalaisvenettä. Surin koskaan järjestetty 8mR regatta oli vuoden 2002 maailmanmestaruudet Helsingissä. NJK:n järjestämiin kisoihin osallistui kaikkeaan 39 venettä.
Kasit olivat aikoinaan rikkaiden kilpureita
Ennen sotia kasi täytti asuttavan kilpailuveneen vaatimukset. Manner-Euroopassa palkatut gasti yöpyivät tavallisesti veneessä. Pohjoismaissa omistajat käyttivät kasejaan kilpailujen välillä lomaveneinä. Kasit olivat aikoinaan kuinkaallisten, suurpankkiirien ja teollisuusmiesten huvia. Norjan ja Espanjan kuningashuoneet, Kruppit, Rothschildit, Wallenbergit ja Saruddin Aga Khan ovat olleet innokkaita kasipurjehtijoita. Tänään kasipurjehtiminen on keskiluokkaistunut ja vetoaa erityisesti kilpailemisesta kiinnostuneihin klassisten purjeveneiden ystäviin.
Hintataso
Kasin ostohinta riippuu iästä, kunnosta, suunnittelijan nimestä ja veneen kilpailumenestyksestä. Pääsääntöisesti 1930–40-luvun kasit ovat kalliimpia kuin sitä vanhemmat, sillä niillä on usein tiedossa olevaa kilpailumenestystä. "Kalliita" suunnittelijoita ovat esimerkiksi Fife, Nicholson ja Anker. Edullisen, kohtuukuntoisen kasin voi saada 80 000 eurolla, kallis voi Euroopan mantereella maksaa jopa 250 000–300 000 euroa. Huonossa kunnossa olevan "projektin" hinta voi olla 0–200 000 euroa. Euroopassa uuden klassisen kasin rakennuttaminen maksaa noin 8 000–10 000 työtunnin kulut + materiaalit eli noin 350 000–400 000 euroa. Tällaisia uusia klassisia kaseja on viime vuosina teetetty muun muassa Pietarissa (Astra II ja Birgit) ja Portugalissa (Sveitsiin ja Japaniin). Suomeen valmistui Charles E. Nicholsonin piirustuksiin rakennettu Luna replika kasi vuonna 2012. Mieluisan kasin löytäminen voi kestää vuosia, koska niitä on vähän markkinoilla ja useimmat omistajat ovat tarkkoja siitä minkälaisiin käsiin usein vuosikymmeniä samalla omistajalla ollut vene päätyy.
Suomi osallistui, itsenäisenä mutta Venäjän lipun alla, ensimmäistä kertaa purjehdukseen lajina vuoden 1912 kesäolympialaisiin. Olympialaisiin osallistuivat kutoset, kasit, 10mR ja 12mR-veneet. Suomi sai pronssia kasiluokassa jossa Norja vei kullan ja Ruotsi hopean. Kaksitoistametrisissä Suomi voitti hopeaa. Suomen kasivene oli Willian Fifen suunnittelema Lucky Girl jonka Gunnar Tallbergin pieni tytär Lucy oli voittanut NJK:n arpajaisveneenä vuonna 1911. Kaseja purjehdittiin tuolloin kuuden hengen miehistöllä. Suomen ensimmäisen purjehduksen olympiapronssin purjehti seuraava miehistö:
Lycky Girl katosi toisen maailmansodan jälkeen mutta löytyi Ruotsissa asuntoveneeksi muutettuna 90-luvun loppupuolella. Vuonna 2008 Lucky Girl purjehti jälleen Fairlie Restaurations-telakan kahvelitakilaa myöten täydellisesti entisöytynä Konstanz-järvellä.
1920–1932
Suomi ei osallistunut ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisen jälkeen olympialaisten suuremmissa veneluokissa ennen vuotta 1936. Monessa suhteessa Suomalaisen kilpapurjehduksen ensimmäinen kukoistuksen kausi oli takanapäin. Arkkitehtuurista venesuunnittelun kymmenen vuoden tauon jälkeen pariin palannut Gustaf Estlander muutti Ruotsiin ja purjehti pääasääntöisesti ulkomailla. Venäjän vallankumos, Suomen sisällissota ensimmäisen R-säännön elinkaaren loppu ja sodan jälkeiset lamat vaikuttivat kaikki purjehdusurheilun hiipumiuseen Suomessa. Venekanta rapistui ja erittäin suuri osa itsenäisyyden ajan edeltävistä veneistä katosivat tietymättömiin. Pekka Barkin perusteellinen huvi- ja kilpavenehistoriikki kertoo että Suomen vuoden 1850 ja 1920 välillä rakennetuista vajaasta 3000 purresta vain alle kymmenen on säilynyt hengissä tähän päivään saakka. Suurin osa tuhoutui oletettavasti juuri ensimmäisen maailmansodan jälkeen.[1]
1936
8mR-veneet Wanda, Katrina ja Pinuccia kilpailevat Sandhamnissa 1947.
Kasit olivat olympiaveneluokka vuosien 1908–36 välillä, joista vuosina 1924–36 kasi oli suurikokoisin olympiavene. Kasien kilpailuhistorian kohokohta olivat vuoden 1936 olympiapurjehduksetKielissä. Kasit olivat kisojen ehdoton purjehduksen kuningasluokka ja kaseihin olivat satsanneet kaikki silloiset purjehduksen ja politiikan suurvallat. Suomen edustusvene Gustaf Estlanderin suunnittelema Cheerio oli vanhin kaikista kymmenestä osallistuvista veneistä. Cheerio päätyi viidenneksi ja nykyään Suomessa purjehtiva Silja toi Norjalle hopean. Cheerion kipparina oli omistaja Gunnar Grönblom joka tuolloin oli NJK:n varakommodoori.
Kisan moraalinen voittaja oli Ilderim joka epämääräisen poliittis-sävyisen diskauksen vuoksi päätyi neljänneksi. 1936 olympialaisiin osallistuneista kärki-kaseista kaikki kilpailevat vielä tänään aktiivisesti, tuhoutunutta Cheeriota lukuun ottamatta.
Suomen 1936 kesäolympialaisten 8mR Cheerion miehistö muodostui seuraavista purjehtijoista:
Germania III ja Norjan Silja, olivat seitsemän startin jälkeen jaetulla kakkossijalla Silja voitti ylimääräisen match racen ja Germania III jäi kolmannelle sijalle. Pientä lohtua Saksalle antoi siihen aikaan liittolaisen Italian voitto. Ilman Ilderimin kiistanalaista diskausta kuudennessa lähdössä Saksa olisi jäänyt mitaleitta.
Kasien maailmanmestaruuskisat
Kilpailtuaan satunnaisesti ja paikallisesti toisen maailmansodan jälkeen, kasit alkoivat uudelleen kilpailla maailmanmestaruuksista 80-luvulla. Maailmanmestaruudet järjestetään neljässä pääsarjassa:
kaikki kasit – mukaan lukien modernit
klassiset kasit – ennen vuotta 1968 rakennetut
klassiset perinteiset kasit – veneet, joissa on puutakilat, perinteinen kansisuunnitelma ja Dacron purjeet
ensimmäisen mittasäännön kasit eli ennen 1920 rakennetut kahvelirikatut kasit.
Klassisten kasien sisällä järjestetään erikoispalkinnot myös ns. alkuperäisten, eli puumaistoisten ja alkuperäisheloitteisten kasien luokassa. Maailmanmestaruudet yleissarjassa menevät poikkeuksetta moderneille vasta rakennetuille kaseille. Suurin kilpailuluokan muodostavat klassiset veneet jotka kilpailevat ns. Sira Cupissa. Kasien maailmanmestaruuskisat on järjestetty Suomessa 1978, 1987, 1993, 2002 ja 2013. Järjestävänä seurana oli 2013 ensimmäistä kertaa HSS, jossa on maailman suurin seurakohtainen kasilaivue.
Klassisten kasien eli Sira Cupin voittajat 1983–2018
Kansainvälisen 8mR-liiton IEMA:n 2007 julkaisemassa rekisterissä on 177 venettä, joista klassisia – ennen vuotta 1960 rakennettuja – on noin 150. Luokan synnyn jälkeen rakennetuista noin 500 veneestä purjehtii siis vielä kolmasosa. Suomessa on tällä hetkellä kaksitoista rekisteröityä kasia.[3] Lisäksi Suomessa kilpailee muutama vieraileva ruotsalainen ja yksi venäläinen kasi. Suomen laivue on suhteellisesti maailman suurin aktiivisesti kilpaileva. Kasien lukumäärä maailmassa kasvaa, koska veneitä "löydetään" lisää ja tuhoutuneiden tilalle rakennetaan uusia vanhojen piirustusten mukaan. Moderneja kaseja on rakennettu lähes kaksikymmentä, ja niitä rakennetaan lisää, muutaman vuoden välein. Suomessa ei ole vielä rakennettu yhtään modernia kasia. Turussa purjehti maailman ensimmäinen moderni kasi, Sparkman & Stephensin suunnittelema Iroquois. Helsingin lisäksi kasilaivueita maailmalla on Kanadan Ontariojärvellä, Bretagnessa, Genovassa, sekä Genevenjärvellä. Tukholman alueella ollut suuri kasilaivue on kadonnut viime kymmenen vuoden aikana ulkomaille tapahtuneiden myyntien vuoksi.
Vuonna 2008 kaseja purjehtii eri maissa seuraavasti:
