Piter om Venäman znamasine ekonomine, tedoline da kul'turkeskuz, järed transportsol'm.
Lidnan istorine keskuz da ühtenzoittud senke muštpachiden kompleksad oma pandud UNESCO:n Mail'man jäl'gusen nimikirjuteshe; se om Venäman kaikiš suremb turistine keskuz.
Pind om 1439 km², sidä kesken mecištutesed da mec (lidnan röunoil) ottas 310 km² (vl 2002). Znamasine jogi om Neva sen ližajogidenke (hurad — Ižor, Slavänk, Murzink; oiktad — Oht da Must jogihut). Lidnan röunoiš Suomen lahten kaikiš suremb sar' om Kotlin.
Reljef om tazo alangoikaz. Lidnan keskuzpala seižub üks'..viž metrad korktusil ülemb valdmeren pindad, ende ani jogavoččed sur'veded oleliba täs sihesai, kuni saudihe Piterin dambad vl 2011. Piterin pohjoižpol' sijadase 5..30 m korktusil (Karjalan kaglaz), suvipäivlaskmpol' — 5..22 m. Kaikiš korktemb čokkoim om Dudergofan korktusidenPähkimkukkaz (176 m) lidnan suves Krasnosel'skijan rajonas.
Sän kaclendad vedadas lidnas vspäi 1722. Klimat om ven kontinentaližen i valdmeren klimatan röunal, Baltijan meren klimatan pirdoidenke, pil'vekaz vodes läbi. Sä om vajehtui. Voden keskmäine lämuz om +6,3 C°, kezakun-elokun +16,1..+19,1 C°, tal'vkun-uhokun −2,5..−5,0 C°. Kaikiš vilumb ku om uhoku. Ekstremumad oma −35,9 C° (viluku) i +37,1 C° (eloku). Kaikiš madalamb lämuz oleli −41 C° vozil 1758 i 1767. Kezaaigan minimum om +0,1 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +10,9 C° (tal'vku). Ei voi panda halad kezakus-elokus. Paneb sadegid 670 mm vodes, kezakus-elokus oleskeleb niid enamba (69..87 mm kus), uhokus-sulakus — vähemba (36..37 mm kus). Lumikatken keskmäine korktuz sase 30..32 santimetrhasai uhokus. Il'man vozne keskmäine relätivine nepsuz om 75 %, kezaaigan 60..70 %, tal'vel 80..96 %. Veden keskmäine lämuz Nevan suhištos om −0,1..+0,3 C° tal'vkus-keväz'kus, +16,1..+19,3 C° kezakus-elokus. Kaikiš lühüdamb päivänvauktusen hätkeližuz oleskeleb 22. tal'vkud (5 časud 51 minutad), se om kaikiš pidemb kezakun 22. päiväl (18 časud 50 minutad). Vauktoiden öiden pord jätktase enamba mi 50 päiväd (25. semendku — 17. heinku).
Lidnan pämez' nimitase gubernatoraks. Aleksandr Beglov radab Piterin gubernatoran vn 2018 redukun 9. päiväspäi. Kaik rahvaz änestab händast videks vodeks. Gubernator om mugažo lidnan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Ühesa varagubernatorad da Gubernatoran Administracii oma hänele abhu.
Piterin üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Väčeslav Makarov radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vn 2011 tal'vkun 14. päiväspäi kahtenden strokun jäl'geten. Suiman ühthižtö Ohjastusenke paneb eloho gubernatoran ezitajas — Ohjastusen ühtnijas päliči.
Radonoigendai tobmuz om Piterin Ohjastuz. Federacijan subjektan komitetad, ohjandused, inspekcijad da radnikoičendad alištudas Ohjastusele.
Vn 2019 8. päiväl sügüz'kud valitihe gubernatorad, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural 64,43 % änid satusenke. Edeline gubernator om Georgii Poltavčenko, hän om ranu kaks' strokud vll 2011−2018. Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (6. kucund).
Eläjad
Piter om Man kaikiš pohjoižemb lidn, kudamban eläjiden lugu om enamb 1 mln eläjid. Se om Evropan koumanz' lidn ristituiden lugun mödhe (Moskvan i Londonan jäl'ghe) da ühtenz' lidn, kudamb ei ole valdkundan pälidnaks. Se om suren lidnaglomeracijan keskuz (5,9 mln vl 2015, 11,6 tuh. km² pindanke).
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 4 879 566 ristitud[2], sidä kesken 271 vepsläšt[3], vn 2021 — 5 601 911 ristitud. Kaik 5 281 579 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 5 607 916 eläjad vl 2022. Kaik ristitud oma lidnalaižed.
.svg)
.svg)
