Perustuslaillisesti pääministerin asemaa ei ole olemassa, viran virallinen nimike on ”First Lord of the Treasury”.[1] Nimitys on ollut käytössä 1700-luvun alkupuolelta, jolloin sitä käytettiin ensimmäisenä Sir Robert Walpolesta. Hänen roolinsa oli kuitenkin primus inter pares eli toimia ensimmäisenä vertaistensa joukossa ja pyrkiä sujuvaan yhteistoimintaan.
Pääministerin ja hänen hallituksensa asema perustuu monarkin heille delegoimaan valtaan – käytännön mukaan hallitsija itse pysyy nykyisin politiikan ulkopuolella. Kuninkaan hallituksen päänä pääministeri on nykyisin maan korkein poliittinen toimija: hän on johtavan hallituspuolueen pää, jolla on tavallisesti takanaan alahuoneen enemmistö ja hän johtaa tavallisesti kabinettia, jolla on ylin toimeenpanovalta. Asemassaan hän kaitsee sekä lainsäädäntöä että niiden toimeenpanovaltaa. Alahuoneessa pääministeri ohjaa lakien laadintaa koettaen toteuttaa johtamansa poliittisen puolueen tavoitteita. Toimeenpanevassa roolissaan pääministeri nimittää ja voi myös erottaa toisia hallituksen jäseniä ja ministereitä, koordinoi kaikkien hallituksen osastojen sekä ministeriöiden henkilöstön toimintaa. Hän toimii hallituksen äänitorvena ja sen kasvoina kotimaassa ja ulkomailla. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija toimii pääministerin neuvosta toteuttaessaan monia lakiin tai perinteisiin perustuvia oikeuksiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi parlamentin hajottaminen, nimitykset korkeisiin lainsäädännön, politiikan tai kirkon virkoihin sekä aatelisarvojen ja kunniamerkkien myöntäminen.
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virkaa ei ole perustettu, vaan se on tulosta yli kolmen sadan vuoden hitaasta kehityksestä. Jonkinlainen lähtökohta saadaan vuosien 1688 ja 1689 tapahtumat: silloinen kuningas Jaakko II pakeni maasta ja parlamentti vahvisti avioparin Vilhelm III ja Maria II yhdessä hallitsijoiksi perustuslaillisina monarkkeina. Samalla se rajoitti heidän ja heidän seuraajiensa valtaa asiakirjoilla, jotka tunnetaan nimillä Bill of Rights (1689), Mutiny Bill (1679), Triennial Bill (1694), Treason Act (1696) ja Act of Settlement (1701). Nämä lait tunnetaan yhteisnimellä Revolutionary Settlement, eli Vallankumouksellinen sopimus. Siirtämällä valtaa hallitsijalta parlamentille ne muodostavat perustan kehitykselle, joka johti Yhdistyneessä kuningaskunnassa vielä tuohon aikaan tuntemattomaan pääministerin tehtävään.
Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan pääministereistä
_(Tudor_Crown).svg)
.jpg)
.svg){kind=small}
