Viron reformipuolue (vir.Eesti Reformierakond) on virolainenmarkkinaliberaalikeskustaoikeistolainen puolue. Reformipuolue oli mukana Viron hallituksissa yhtäjaksoisesti vuosina 1999–2016 ja puolueen vaikutus maan talouteen on ollut suuri muun muassa vähäiseen sääntelyyn perustuvaa yritys- ja talouspolitiikkaa ja veropolitiikkaa luotaessa.
Viron reformipuolue perustettiin 13. marraskuuta 1994. Tuolloin uuden puolueen perustamisesta tekivät päätöksensä Viron keskuspankin silloisen pääjohtajan Siim Kallaksen johtama ryhmittymä ja Viron liberaalidemokraattinen puolue ylimääräisessä puoluekokouksessaan.[7] Vuonna 1990 perustettu liberaalidemokraattinen puolue oli ollut jo mukana Viron hallituksessa vuodesta 1992.[8] Kallas valittiin Reformipuolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja valmistautuminen vuoden 1995 vaaleihin aloitettiin. Viron sisäministeriö rekisteröi puolueen 9. joulukuuta 1994.[9]
Vuoden 1995 vaaleissa vastaperustettu Reformipuolue sai 16,2 prosenttia äänistä ja 19 paikkaa 101-paikkaiseen Riigikoguun. Vuoden 1999 vaaleissa ääniosuus laski noin 15 prosenttiin ja puolueen paikkamäärä väheni 18 paikkaan.[10]Laarin hallituksen kaaduttua vuonna 2002 Reformipuolue ja Keskustapuolue sopivat hallitusyhteistyöstä, mikä nosti Siim Kallaksen Viron pääministeriksi. Kallas oli toiminut kaatuneessa Laarin hallituksessa valtiovarainministerinä.[11] Kallas johti pääministerinä puolueen maaliskuun 2003 vaaleihin, missä sekä Keskustapuolue että Res Publica nousivat 28:lla paikalla suurimmaksi puolueeksi. Vaalien jälkeen Reformipuolue käynnisti keskustelut Res Publican kanssa yhteisen oikeistohallituksen muodostamiseksi.[12] Lopulta hallituksen muodostivat Res Publican ja Reformipuolueen lisäksi Kansanliitto. Pääministeriksi nousi Res Publican Juhan Parts.
Ansipin kausi
Andrus Ansip oli Reformipuolueen puheenjohtajana vuosina 2004–2014, Viron pääministeri yhtäjaksoisesti 2005–2014 ja maan EU-komissaari vuodesta 2014
Viro liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, jolloin Siim Kallas siirtyi Viron edustajaksi EU-komissioon ja aloitti myöhemmin Viron EU-komissaarina saman vuoden syksyllä. Reformipuolueen johtoon Kallaksen seuraajaksi valittiin marraskuun puoluekokouksessa Andrus Ansip.[9]Partsin hallitus kaatui hallituskriisiin keväällä 2005, jolloin Ansip nousi pääministeriksi ja Viroon muodostettiin Ansipin I hallitus, johon tulivat mukaan Reformipuolueen lisäksi Keskustapuolue ja Kansanliitto.
Vuoden 2007 vaaleissa Reformipuolue voitti vaalit saaden 27,8 % äänistä ja 31 paikkaa Riigikoguun.[13] Ansip jatkoi pääministerinä ja hallitukseen tulivat mukaan konservatiivinen Isänmaan ja Res Publican liitto (IRL) sekä sosiaalidemokraatit. Ansip erotti sosiaalidemokraatit hallituksesta toukokuussa 2009. Sosiaalidemokraatit olivat olleet tyytymättömiä hallituksen budjettileikkauksiin ja työlainsäädännön muutoksiin.[14] Reformipuolue ja Isänmaan ja Res Publican liitto jatkoivat hallituksessa myös vuoden 2011 vaalien jälkeen Andrus Ansipin jatkaessa pääministerinä.
Vuoden 2012 aikana Reformipuolue joutui kohun keskelle, kun puolueen epäiltiin saaneen hämärää rahaa, jonka järjestelijöinä olisivat toimineet oikeusministeri Kristen Michal ja puolueen pääsihteeri Kalev Lillo. Asian toi julki kansanedustaja Silver Meikar heinäkuussa 2012. Meikar kertoi Postimees-lehdessä käyttäneensä tiliään alkuperältään hämärän rahan kierrättämiseen.[15][16] Viron keskusrikospoliisi suoritti rahanpesuepäilyihin liittyen etsinnän puolueen päätoimistolla ja takavarikoi useita tietokoneita[17].
Michal ja Lillo kiistivät rahanpesusyytteet sekä Meikarin väitteet aktiivisesta osallisuudesta rahoituksen hankkimiseen. Rikostutkinta asiasta päättyi syksyllä 2012 syyttäjän ilmoitukseen tutkinnan lopettamisesta riittävien todisteiden puuttuessa.[17] Oikeusministeri Kristen Michal ilmoitti kuitenkin eroavansa lahjusepäilyjen vuoksi joulukuussa 2012. Eroaan hän perusteli puolueen ja hallituksen työkyvyn suojelemisella.[18]
Ansip erosi päämisterin tehtävästä maaliskuussa 2014,[19] jolloin hänen paikkansa puolueen johtajana ja pääministerinä otti Taavi Rõivas. Samalla IRL:n tilalle hallitukseen Reformipuolueen kanssa tulivat sosiaalidemokraatit.[20]
Rõivasin kausi ja ajautuminen oppositioon
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kallaksen hallitus 1–3 ja Kaja Kallaksen kausi puheenjohtajana.
Reformipuolueen nykyinen puheenjohtaja Kaja Kallas.
Reformipuolue keräsi jo kolmatta kertaa puolueista eniten ääniä vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Vaalivoittoa pidettiin tukena puolueen ajamalle 20 prosentin tasaveromallille ja vahvalle puolustuspolitiikalle.[21] Vaalien jälkeen Reformipuolue muodosti hallituksen yhdessä sosiaalidemokraattien ja IRL:n kanssa, mutta hallitus kaatui marraskuussa 2016, minkä jälkeen Reformipuolue ajautui oppositioon. Tämän jälkeen Taavi Rõivas ilmoitti eroavansa puheenjohtajan tehtävistä ja tammikuussa 2017 pidetyssä puoluekokouksessa Reformipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hanno Pevkur.[22]
Pevkurin aika Reformipuolueen johdossa jäi lyhyeen hänen ilmoitettua joulukuussa 2017 luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä. Taustalla oli puoluetta rasittaneet sisäiset ristiriidat edeltäneitä kuukausina. Pevkur kertoi tukevansa puolueen europarlamentaarikkoa ja varapuheenjohtajaa Kaja Kallasta puheenjohtajaksi, ja myöhemmin Kallas tiedotti itse virallisesti asettuvansa ehdolle Reformipuolueen puheenjohtajaksi.[23] Lopulta Kallakselle ei asettunut vastaehdokkaita ja huhtikuussa 2018 järjestetyssä puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen johtoon. Kallas on Reformipuolueen ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja.[24]
Puolue
Reformipuolueen kannattajia ovat erityisesti hyvin koulutetut, kaupunkilaiset ja nuoret. Puolueella on kannattajia kaikista väestöryhmistä. Puolue on tällä hetkellä ylivoimaisesti Viron suosituin, syyskuussa 2019 tehdyssä mittauksessa kannatus oli 33 %. Puolueen ajatusmaailma on liberaalia ja suvaitsevaa.[25]
Reformipuolue on Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (ALDE):n täysjäsen. Reformipuolueen Europarlamentaarikkoja ovat vuoden 2019 vaalien jälkeen Andrus Ansip sekä Urmas Paet. Reformipuoluetta johtaa puoluevaltuusto ja puoluehallitus. Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Kaja Kallas.
Puolueella on noin 12 000 jäsentä.
Puolueen nuorisojärjestö on Reformipuolueen nuoret. Nuorisojärjestöllä on 4 500 jäsentä ja ikähaarukka nuorisojärjestössä on 15–35 vuoden välillä. Nuorisosiiven puheenjohtajana toimii Katarina Elisabeth Saage.[26]
.jpg)
.jpg)
