Viikunat eli marjaviikunat eli fiikukset (Ficus) on mulperikasvisuku, johon kuuluu yli 800 trooppista tai subtrooppista puuta, pensasta ja liaania. Useimmat lajeista ovat kotoisin Itä-Aasian trooppisista osista. Viikunoiden yksineuvoiset kukat ovat onton, turpean kukkalapakon sisässä.[1]
Noin viisi metriä korkeaksi kasvavaa paksurunkoista aitoviikunaa (F. carica) kasvatetaan varsinkin Välimeren maissa maukkaiden kukkalapakoidensa, viikunoiden, vuoksi. Sillä on sormihalkoiset, nahkeat lehdet. Kypsät viikunat ovat päärynän muotoisia, ja niissä on jopa 70 % sokeria. Myös sykomoriviikunapuuta (F. sycomorus) kasvatetaan syötävien kukkalapakoidensa, ns. faaraon- eli aataminviikunoiden vuoksi. Banian eli banianiviikuna (F. benghalensis) on ilmajuurien avulla suuria kasvustoja muodostava laji, ja temppeliviikuna (F. religiosa) buddhalaisten ja hindujen pyhä puu, jonka varjossa Buddhan sanotaan mietiskelleen.[1]
Kumiviikuna (F. elastica) oli aikaisemmin tärkeä kautsukasvi. Nykyisin se tunnetaan kookkaana sisätilojen viherkasvina, huonekumipuuna eli fiikuksena. Suvun muita suosittuja huonekasveja ovat limoviikuna (F. benjamina), lyyraviikuna (F. lyrata) ja kääpiököynnösviikuna (F. pumila).[2]
Lajeja, alalajeja ja lajikkeita
Lähteet
Aiheesta muualla
