Venäjän ilmavoimien Suhoi 24 -koneen pudotus 2015 tapahtui 24. marraskuuta 2015, kun Turkin ilmavoimat ampui alas Venäjän ilmavoimienSuhoi Su-24 -rynnäkkökoneen. Yksi koneen lentäjistä pelastettiin, mutta kapinalliset tappoivat toisen.[1] Lisäksi yksi venäläinen sotilas kuoli pelastusoperaatiossa. Turkki väitti koneen lentäneen ilmatilassaan, mutta Venäjä sanoi koneen lentäneen Syyrian puolella. Alkoi valtioiden välinen sanaharkka. Turkin hallituksen edustajat olivat tapauksesta pahoillaan, mutta anteeksipyyntöä saatiin odottaa yli 7 kuukautta. Venäjän hallitus raivostui tapauksesta ja syytti Turkkia terroristien tukemisesta. Venäjä asetti Turkille erilaisia talouspakotteita[2][3] ja poisti viisumivapauden turkkilaisilta.
Venäjän lentokoneet loukkasivat kaksi kertaa maan ilmatilaa lokakuussa 2015. Venäjän lentokoneet lensivät vähäksi aikaa maan ilmatilaan 5. lokakuuta.[4] Venäjä vahvisti tapauksen[5] sanoen sen olevan vahinko.[6] Nato tuomitsi ilmatilaloukkauksen äärimmäisen vaarallisena.[7]
16. lokakuuta Turkki pudotti venäläisen miehittämättömän lennokin.[8]
Turkmeenikapinalliset
Turkki koulutti Syyrian Latakian alueella olleita turkmeenikapinallisiaSyyrian sisällissodassa. Syyrian hallitus ja Venäjän ilmavoimat pyrkivät yhteistyössä valtaamaan turkmeenikapinallisten alueen. Turkki sanoi, että se kostaisi Venäjän toimet.[9]
Turkin mukaan turkmeenialueella ei ollut Isis-joukkoja, vain turkmeenisiviilejä[10]
Turkki julisti Pohjois-Syyrian rajalle viiden kilometrin levyisen suojavyöhykkeen.[11]
Turkki varoitti Venäjää ilmaiskuista aivan rajojensa lähellä Pohjois-Syyriassa,[12] jossa turkmeenit asuvat.[13]
Pudotus
Harmaa räjähdykseen päättyvä viiva: Turkin väite koneen lentoreitistä. Punainen Venäjän väite koneen lentoreitistä.
Turkin ilmavoimien F-16-hävittäjä ampui 24. marraskuuta 2015 kello 9.24 aamupäivällä alas venäläisen Suhoi Su 24M -rynnäkkökoneen. Kone oli palaamassa Hmeimimin lentotukikohtaan. Su-24M lensi Turkin mukaan maan ilmatilassa. Väitetyssä ilmatilaloukkauspaikassa on rajan mutka, jossa Turkki ulottuu Syyriaan ja Su 24M-koneet olisivat lentäneet mutkan yli.[14] Venäjän mukaan kone kiersi mutkan.[15] Konetta varoitettiin kymmenen kertaa viiden minuutin ajan ennen alas ampumista. Venäjä kiisti koneen lentäneen Turkin puolella. Kone lensi Yhdysvaltain mukaan Turkin ilmatilassa muutamia sekunteja.[16] Kone ammuttiin Yhdysvaltain mukaan alas Syyrian puolella.[17] Selvinnyt koneen suunnistaja kiisti Turkin varoittaneen konetta.[18] Kone putosi Syyriaan.
Lentäjät
Lentäjät hyppäsivät palavasta koneesta heittoistuimilla.[19]Everstiluutnantti Oleg Anatoljevitš Peškov haavoittui hypätessään laskuvarjolla ja kuoli turkmeenikapinallisten surmaamana.[20]
Kapinalliset tulittivat laskuvarjolla maata kohti putoavia lentäjiä.[21]
Toinen lentäjä, perämiehenä toiminut kapteeni Konstantin Murahtin[22] pelastui Syyrian armeijan haltuun.[23]
Venäläiset lähettivät kaksi Mil Mi-8 -helikopteria pelastamaan lentäjiä. Kapinalliset ampuivat toisen Mi-8:n alas TOW-2A-pst-ohjuksella[24], ja yksi merijalkaväen sotilas, Aleksandr Pozynitš[22] kuoli. Eräiden tietojen mukaan yksi pelastushelikopteri olisi ammuttu alas. Turkmeenikapinallisten komentaja kiitti Turkkia venäläiskoneen alas ampumisesta[25].
Kremlin reaktio
Venäjä ei uhannut Turkkia sotilastoimilla, mutta varoitti Turkkia seurauksista.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi koneen pudotusta "selkäänpuukotukseksi terroristien apureilta" ja tapahtumalla olevan vakavat seuraukset[26] ja kehotti venäläisiä olemaan matkustamatta Turkkiin.[27] Muuten Kremlin mielestä oli liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.
Ulkoministeri Lavrov kutsui alasampumista "suunnitelluksi provokaatioksi".[28].
Venäläiset nuoret heittelivät 25. marraskuuta 2015 Turkin lähetystöä kivillä.[29] Venäjä pommitti välikohtauksen jälkeen Latakian turkmeenikapinallisia.
Venäjä syytti Turkkia Isisin suojelemisesta[30]
Putin vaati Turkilta anteeksipyyntöä, korvauksia ja syyllisten rankaisemista[31][32].
Putin uhkasi Turkkia yhä kovilla lisävastatoimilla pakotteiden julistamisen jälkeenkin 3. joulukuuta 2015. Putin sanoi Turkin hallituksen menettäneen järkensä, mutta piti maan kansaa syyttömänä. Putin kiisti kuitenkin hätiköidyn, koko maailmalle vaarallisen reaktion Turkkia vastaan[33].
Venäjän talouspakotteet Turkille
Pääministeri Dmitri Medvedev uhkasi Turkkia talouspakotteilla 25. marraskuuta[34]
Seuraavana päivänä Venäjä aikoi määrätä talouspakotteita[35] kuitenkaan puuttumatta energiayhteistyöhön. Venäläisiä turisteja kehotettiin palaamaan kotiin[36]. Venäjä pidätti torstaina kymmeniä maassa olleita turkkilaisia liikemiehiä[37] ja vaikeutti tarkoilla rajatarkastuksilla turkkilaisten saapumista maahan[38]. Venäjä ilmoitti jäädyttävänsä Turkin viisumivapauden vuoden 2016 alussa[39]. Torstaina 3. joulukuuta 2015 Venäjä ilmoitti myös keskeyttävänsä South Stream -kaasuputkihankkeen.[40]. Muun muassa elintarviketuontiin ja rakennusalaan kohdistuvien pakotteiden uskottiin haittaavan myös Venäjän omaa taloutta[41].
Turkin reaktio
Turkin hallitus pyrki sovittelemaan välikohtausta, mutta se ei pitänyt alasampumista virheenä[42]. Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu ei suostunut pyytämään tapahtunutta anteeksi, mutta sanoi pahoitelleensa sitä Venäjän ulkoministerille[43]. Turkin presidentti Erdoğanin mukaan lentäjät vain tekivät tehtävänsä. Erdoğan myös väitti koneen iskeytyneen maahan Turkin puolella.[44]. Erdoğan sanoi 28. marraskuuta olevansa surullinen koneen alas ampumisesta[45].
Joidenkin turkkilaisten mielestä venäläiskoneen alasampuminen oli Erdoğanilta sisäpoliittinen voimannäyttö[46]. Sanasota kiihtyi alasampumisen jälkeisinä päivinä. Turkin hallitus kehotti turkkilaisia olemaan matkustamatta Venäjälle, vastavetona Venäjän kehotuksiin[47].
Putin voitti nokittelun
Heti koneen pudottamisen jälkeen presidentti Erdoğan oli kutsunut koolle Naton hätäkokouksen. Hän yllättyi, kun länsi ei halunnut ottaa riskiä ja antoi vain vaisua tukea. Venäjän ja Turkin välille syttyi puolisen vuotta kestänyt informaatio- ja kauppasota. Venäjän media löysi naapurista niin paljon negatiivista, että toukokuussa 2016 tehdyn mielipidemittauksen mukaan Turkki oli venäläisten mielestä kolmanneksi suurin vihollinen USA:n ja Ukrainan jälkeen. Turkin vienti Venäjälle supistui 61% vuositasolla vuoden 2016 alkupuoliskolla. Tahtojen taistossa Erdoğan räpäytti ensin silmiään ja pyysi anteeksi kesäkuun lopulla 2016. Sen jälkeen suhteet palautuivat "huimaavan nopeasti". Esimerkiksi venäläisturistien määrä Turkissa nousi vuoden 2016 vajaasta miljoonasta liki viiteen miljoonaan vuonna 2017.[48][49]
.jpg)
