Vadim Mihailovitš Koževnikov (ven. Вади́м Миха́йлович Коже́вников, 22. huhtikuuta 1909 Narym – 20. lokakuuta 1984 Moskova[1]) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Vadim Koževnikov syntyi lääkärin perheeseen. Hän opiskeli Moskovan yliopistossa ja työskenteli journalistina. Koževnikovin ensimmäinen kertomuskokoelma ilmestyi vuonna 1939. Toisen maailmansodan aikana hän toimi sotakirjeenvaihtajana.[1]
Koževnikov liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen vuonna 1943. Hän työskenteli Pravdan toimittajana vuosina 1947–1948 ja kirjallisuuslehti Znamjan päätoimittajana vuodesta 1949. Koževnikov toimi Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallinnossa ja kuului sen sihteeristöön vuodesta 1967.[1]
Koževnikovin ihanteelinen ja kaunisteltu proosa pyrki vastaamaan kommunistipuolueen kirjallisuudelle asettamiin tavoitteisiin. Siperian kaasuputken rakentamisesta kertova romaani Znakomtes, Balujev (1960) herätti aikanaan paljon keskustelua. Romaani Osoboje podrazdelenije (1969) sai Neuvostoliiton valtionpalkinnon vuonna 1971.[1] Koževnikovin tunnetuin teos on neuvostovakoojista kertova romaani Kilpi ja miekka (Štšit i metš, 1965), josta on tehty myös elokuva[2].
Suomennettuja teoksia
- Kilpi ja miekka: romaani (Štšit i metš). Suom. Ulla-Liisa Heino ja Kaarlo Ranta. Helsinki: Kansankulttuuri, 1966.
- Maalis-huhtikuu: kertomus (Mart-aprel). Suom. Lea Helo. Petroskoi: Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1944.
Lähteet
- ↑ a b c d Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 370–371. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
- ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar, tšast 1, s. 643. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
