Tämä artikkeli käsittelee musiikkitermiä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
| Uusi aalto |
|---|
| Alkuperä |
punk rock, taiderock, glam rock, pub rock, ska, reggae, experimental, electronic, voimapop, funk, purukumipop, disko |
| Alkuperämaa |
 Yhdysvallat
 Yhdistynyt kuningaskunta |
Kehittymisen
ajankohta |
1970-luvun loppu |
Tyypillisiä
soittimia |
kitara, basso, rummut, rumpukone, syntetisaattori, piano, laulu |
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia |
Suomirock, synthpop, vaihtoehtorock, chillwave,
Neue Deutsche Welle |
| Infobox OK |
Uusi aalto (engl. new wave) on termi, jota on käytetty kuvaamaan monia musiikkityylejä. Yleensä se viittaa 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun rockmusiikkiin, joka kehittyi Yhdysvalloissa ja Euroopassa punkin jälkeen ja on sen jonkinlainen siistitympi muoto.
Uuden aallon yhtyeitä ja artisteja yhdistivät lähinnä asenne ja suhtautuminen musiikkiin. Tyylillisesti "new wave" oli sangen kirjava käsite kattaessaan niin The Jamin, Blondien kuin The Policen kaltaisia yhtyeitä. Toisaalta myös asemansa vakiinnuttaneet punk-yhtyeet
jatkoivat uuden aallon mukana kehittäessään musiikkiaan.
Musiikkiin otettiin erityisesti Britanniassa vaikutteita muista tyyleistä esimerkiksi reggae- ja ska- musiikista. Tähän vaikuttivat erityisesti reggaen osaksi kantaa ottavat sanoitukset sekä yhteinen alakulttuurin henki. Ska koki Britanniassa uuden nousun omine yhtyeineen mutta luettiin laajemmin uuden aallon suunnaksi.
Suomessa uusi aalto -nimellä kutsuttiin laajaa joukkoa erilaisia rock/pop-yhtyeitä ja -artisteja 1970-luvun lopulta lähtien. Monien musiikilliset juuret tai ainakin asenne oli punkrockissa. Tunnetuimpia uuden aallon edustajia olivat muun muassa Eppu Normaali, Pelle Miljoona, Hassisen Kone, SIG, Tuomari Nurmio ja Kari Peitsamo.
Ulkomaisia
