Uppsala

Uppsala
Ilmakuva Uppsalan kaupungista etelästä.
Uppsala
Koordinaatit: 59°51′30″N, 17°39′0″E
Valtio	Ruotsi
Lääni	Uppsalan lääni
Maakunta	Uplanti
Kunta	Uppsalan kunta
Pinta-ala
– Maa	48,77 km²
Väkiluku	140 454
– Väestötiheys	2 879,9 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Uppsalan goottilainen tuomiokirkko

Uppsalan keskusrautatieaseman vanha osa

Uppsalan kasvitieteellinen puutarha

Uppsalan linnan pohjoistorni

Uppsala^[2] (ruots.  [ˈɵpːˌsɑːla] ^(ohje), vanh. ja aik. suom. Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin ja Pohjoismaiden vanhimmasta yliopistosta, Pohjoismaiden suurimmasta tuomiokirkosta sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Uppsala on samannimisen Uppsalan kunnan keskustaajama.

Vuoden 2010 lopussa Uppsalan taajamassa oli 140 454 asukasta.^[1]

Historia

Esikristillinen aika

Uppsala kuuluu Ruotsin vanhimpiin kaupunkeihin. Se on kuitenkin nuorempi kuin siitä pohjoiseen sijaitseva Vanha Uppsala eli Gamla Uppsala. Nykyinen Uppsala tunnettiin 1200-luvulle saakka nimellä Östra Aros.

Vanhan Uppsalan eli alkuperäisen Uppsalan alueella on aikoinaan sijainnut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on väitetty jo kansainvaellusajalla haudatun paikallisia hallitsijoita, Ruotsin ensimmäisiä, tarujen Ynglinga-suvun kuninkaita^[3].

Hautoja kummuissa kuitenkin on, mutta kenen, se herätti vuonna 2013 uusia kysymyksiä, kun kaivausten yhteydessä läheltä löydettiin 400-luvulta peräisin olevia rakennelmia, kaksi puutolpista tehtyä linjaa, toinen pituudeltaan noin kilometrin mittainen, toinen ainakin puolen kilometrin, ja niiden läheltä uhrattujen eläinten luita. Seutu oli tuolloin maaseutumainen keskuspaikka ja jonkinlaisen esikristillisen kultin keskus.^[3]

Kristillinen aika

Kaupungista muodostui vahva kristillinen keskus vuonna 1164, kun sinne perustettiin Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin. Sen tuomiokirkon tuhouduttua tulipalossa uutta alettiin 1200-luvulla rakentaa Östra Arosin alueelle. Tuolloin Östra Arosille myönnettiin nimi Uppsala, ja alkuperäinen Uppsala nimettiin Vanhaksi Uppsalaksi. Goottilainen tuomiokirkko vihittiin virallisesti vuonna 1435.

Vuonna 1477 Uppsalaan perustettiin Skandinavian ensimmäinen yliopisto, Uppsalan yliopisto. Yliopistohankkeen voimakkaimpana taustahahmona toimi alun perin arkkipiispa Jakob Ulvsson. Yliopiston suuruuden hetket alkoivat 1620-luvulla, kun kuningas Kustaa II Aadolf suurten lahjoitusten turvin loi sen talouden tasapainoon.

Vuoden 1520 huhtikuun 6. päivänä käytiin yksi Uppsalan seudun historian verisimmistä taisteluista kaupungissa. Taistelu tunnetaan nimellä långfredagsslaget, pitkänperjantain taistelu. Taistelu käytiin Sten Sture nuoremman kannattajien ja kuningas Kristian II:n tanskalaisen armeijan välillä kaupungin nykyisen keskustan alueella, lähellä tuomiokirkkoa.

Vuonna 1593 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Uppsalan kokous, jossa hyväksyttiin Augsburgin tunnustus. Kokous oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan uskonpuhdistusta, sillä sen myötä luterilaisuudesta tuli valtionuskonto.

Vuoden 1702 toukokuussa lähes koko kaupungin ydinkeskusta tuhoutui tulipalossa. Myös Uppsalan tuomiokirkko vaurioitui merkittävästi. Myöhemmin monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui – kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa – 1960- ja 1970-luvulla uudisrakentamisen vuoksi.

Nähtävyydet

Uppsalan suurimpiin nähtävyyksiin lukeutuvat Uppsalan tuomiokirkko, 1500-luvulla rakennettu Uppsalan linna, Vanha Uppsala muinaisjäännöksineen, Valsgärden kalmisto sekä useat Uppsalan yliopiston rakennukset ja alueet.

Keskiaikaisen, goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon tiloissa sijaitsee useiden merkkihenkilöiden, kuten Kustaa Vaasan, Carl von Linnén ja Emanuel Swedenborgin, hautoja. Tuomiokirkko on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja sen torni yltää 119 metrin korkeuteen.

Media

Sanomalehti Upsala Nya Tidning ilmestyy joka päivä.

Urheilu

Hammarby IF voitti jääpallon mestaruuden vuonna 2010 Studenternasin kentällä.

Uppsalassa Studenternasin kentällä on järjestetty maaliskuisin useita kertoja jääpallon Ruotsin mestaruusloppuottelu. Parikymmentätuhatta katsojaa vuosittain kerännyt perinteinen tapahtuma siirrettiin Tukholmaan 2013.^[4] Keväästä 2018 lähtien loppuottelu on jälleen pelattu Uppsalassa.^[5]

Kaupungista on kotoisin perinteikäs urheiluseura IK Sirius. Seuran jääpallojaosto IK Sirius BK pelaa Ruotsin jääpallon Elitserienissä. Jalkapalloseura IK Sirius FK lukeutui aikoinaan Ruotsin kärkipään joukkueisiin, mutta pelaa nyt toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Superettanissa. Myös IFK Uppsala on aikoinaan saavuttanut menestystä sekä jalka- että jääpallossa 1910–1930-luvulla.

Uppsalalaisia jääkiekkoseuroja ovat Uppsala Hockey ja Almtuna IS. Koripallojoukkue Uppsala Basket pelaa Ruotsin pääsarjassa. Storvreta IBK on yksi Ruotsin johtavista salibandyseuroista, lisäksi lajin pääsarjassa kaupunkia edustaa IK Sirius IBK.

Upsala Simsällskap on maailman vanhin uintiseura ja Ruotsin vanhin urheiluseura.^[6]

OK Linné ja IF Thor ovat Uppsalan isompia suunnistusseuroja.

Muuta

Kirjailija Gösta Knutssonin luoman lastenkirjahahmon, Pekka Töpöhäntä -kissan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Uppsalaan.^[7]

Väestönkehitys

Uppsalan taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi			Asukkaita
1960			72 978
1965			82 450
1970			92 624
1975			101 850
1980			102 102
1990			109 497
1995			119 979
2000			124 036
2005			128 409
2010			140 454
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8] Uppsala kasvoi yhteen Brillingen ja Berthågan kanssa vuonna 1970 sekä Gamla Uppsalan ja Sunnerstan kanssa 1975.[8]

Kaupungin asukkaista noin 20 % on maahanmuuttajia tai heidän vanhempansa ovat ulkomailta lähtöisin.^[9] Suurimmat ulkomaalaisten väestöryhmät ovat Iranista, Suomesta, Irakista, Turkista, Syyriasta, Saksasta, Kiinasta, Libanonista, Puolasta ja Etiopiasta.^[9]

Uppsalan kaupunginosat

Seuraavassa on lueteltu Uppsalan kaupunginosat suurempien alueiden perusteella ryhmiteltyinä:

Innerstaden Centrum Fjärdingen Nordvästra staden Berthåga Husbyborg Hällby Librobäck Luthagen Rickomberga Stenhagen Västra staden Ekeby Eriksberg Flogsta Håga Kvarnbo (med Starbo) Kvarnbolund Kåbo (med Kungsgärdet) Norby Polacksbacken Sydvästra staden Gottsunda Sunnersta Ulleråker Ultuna Valsätra Vårdsätra

Sydöstra staden Bergsbrunna Nåntuna (med Lugnet) Sävja Vilan Östra staden Boländerna Fyrislund Fålhagen Kungsängen Kuggebro Sala backe Slavsta Vaksala Årsta Norra staden Brillinge Gamla Uppsala Gränby Kvarngärdet Löten Nyby Svartbäcken Tuna backar Ärna

Katso myös

• Uppsalan kunta

Lähteet

1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
2. Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 195. (Eksonyymit (suomenkieliset nimet)) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
3. Upsalasta löytyi kilometrin mittainen puurakennelma. Viitattu 18.10.2013
4. Svenska Bandyförbundet: SM-finaler genom åren iof1.idrottonline.se. Viitattu 14.2.2013. (ruotsiksi)
5. https://old.svenskbandy.se/BANDYFINALEN/HISTORIK/Finalarenor/ (Arkistoitu – Internet Archive)
6. Staten arkiv - Ruotsin valtionarkisto^{[vanhentunut linkki]}
7. http://www.pellesvansloshus.se/ (Arkistoitu – Internet Archive)
8. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
9. Uppsala www.informationsverige.se. Viitattu 31.5.2017. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Kaupungin virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (ruotsiksi)
• Uppsala Tourism (Arkistoitu – Internet Archive) – Visit Uppsala

Uppsalan läänin kuntien keskustaajamat

Bålsta (Håbon kunta) • Enköping • Heby • Knivsta • Skutskär (Älvkarlebyn kunta) • Tierp • Uppsala • Östhammar

Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista