Järvilehto kirjoitti ylioppilaaksi 1958 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1965. Hänestä tuli naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri 1971.[1]
Lääkärinä
Järvilehto on toiminut Keski-Suomen keskussairaalan lastentautien apulaislääkärinä ja HYKS:n naistentautien klinikan apulaislääkärinä 1969–1971, Suomen Punaisen Ristin Järvenpään lääkäriaseman gynekologina 1971–1972 sekä yksityislääkärinä Lahdessa ja Tampereella vuodesta 1973.[2][1]
1970-1980-luvuilla Järvilehto tuli tunnetuksi abortin julkisena vastustajana ja innokkaana Israel-ystävänä[4]. Kansanedustajan paikkansa menetettyään hän keskittyi puhumaan Israel-tilaisuuksissa, joiden tarkoituksena oli kannustaa kristittyjä rukoilemaan Israelin ja juutalaisten puolesta, sekä tarvittaessa auttamaan juutalaisia myös aineellisesti, esimerkiksi heidän muuttaessaan eri maista Israeliin. Hän toimi pitkään ICEJ:n (Jerusalemin Kansainvälisen Kristillisen Suurlähetystön) Suomen-osaston puheenjohtajana[4].
Teokset
Diagnosis in preinvasive lesions of the cervix (1974)
Urinary oestrone and chronionic gonadotrophin in threatened abortion (1974)
Anna lapsen elää (1974)
Meidän on vastuu. Ari-kustannus, 1976.
Kutsuttu lohduttamaan: 30 vuotta Israel-työtä. Päivä, 2014.
Kenen maa? Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön Suomen osasto, 2007.
Yksityiselämä
Järvilehto asuu Tampereella. Hän kuuluu helluntaiherätykseen[4].
Järvilehdon puoliso vuodesta 1962 oli lääketieteen lisensiaatti Kaarlo Juhani Järvilehto. Kaarlo Järvilehto kuoli vuonna 2018. Heillä on neljä lasta.[2]
Lähteet
↑ abcdSuomen eduskunta: valittu 1975. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1975.