Uffingtonin valkoinen hevonen (engl.Uffington White Horse) on liitukiveenWhite Horse Hill -nimisen kukkulan rinteelle tehty hevosta esittävä geoglyfi. Hahmo on ajoitettu 1400–600-luvulle ennen ajanlaskun alkua, eli sillä on ikää noin 3 000 vuotta. Hahmon alkuperäistä tarkoitusta ei tunneta. Sillä on saattanut olla esimerkiksi jonkinlainen uskonnollinen merkitys. Hahmoa ylläpidetään edelleen pitkän perinteen mukaisesti vuosittain tehtävissä kunnostustöissä, joita ilman hahmo peittyisi ajan kanssa.
Uffingtonin valkoinen hevonen sijaitsee EnglanninOxfordshiressäUffingtonin kunnassa White Horse Hill -nimisellä kukkulalla hieman alle 200 metriä Uffingtonin linnasta koilliseen. Kukkulan länsirinteelle suurin piirtein kolmenkymmenen asteen kulmaan tehdyllä hevosta esittävällä teoksella on pituutta 111 metriä ja korkeutta 40 metriä. Hevosen päässä on niin sanottu nokka, joka on saanut nykyisen muotonsa ajan kanssa.[1] Hevoshahmon ruumis on sulava ja sen jalat ovat lyhyet. Häntä on huomattavan pitkä. Hevosen valkoiset ääriviivat on kaivettu kukkulan liitukiveen. Kaivannot on sitten täytetty kalkkikivimurskalla. Teos katoaisi ilman sen jatkuvaa ylläpitoa. Valkoiset viivat kalkitaan vuosittain edelleen jatkuvana perinteenä.[2]
Historia
Uffingtonin hevosen tapaisia suuria geoglyfejä tunnetaan eri puolilta Englantia yhteensä 56. Suurin osa niistä sijaitsee Englannin eteläosassa kalkkikivikukkuloilla. Suurin osa niistä on kuitenkin vain join satoja vuosia vanhoja. Vain muutamat, kuten Uffingtonin hevonen, ovat huomattavasti vanhempia. Uffingtonin hevosen vieressä sijaitseva Uffingtonin linna on peräisin myöhäiseltä pronssikaudelta suurin piirtein 600-luvulta ennen ajanlaskun alkua.[3] Vieressä kulkeva Ridgeway on Englannin vanhin tie[2] ja se on peräisin jo neoliittiselta kaudelta. Alueelta tunnetaan useita neoliittisia ja pronssikausia hautoja.[3]
Vuonna 1995 hevoselle tehtiin lumisenssiajoitus valaisemalla[3]kvartsikerrostumien ajoittamiseksi. Ajoittamisen teki mahdolliseksi oletettua syvemmät uurteet hevosen ääriviivoilla. Alun perin oli luultu, että hevonen on tehty aivan kalkkikiven pintaan, mutta uurteet osoittautuivatkin jopa metrin syvyisiksi.[2] Lumisenssiajoituksen perusteella hevonen on tehty 1400- ja 600-lukujen välillä ennen ajanlaskun alkua.[3] Hevonen on iältään siis noin 3 000 vuotta vanha.[2] Aikakausi oli joko myöhäistä pronssikautta tai varhaista rautakautta. Ennen lumisenssiajoitusta hevonen ajoitettiin usein ensimmäiselle vuosisadalle eaa, jolloin samankaltaisia hevosia esiintyi kelttiläisissä kolikoissa.[3]
Historiallisissa lähteissä ensimmäinen viite hevoseen tehtiin 1070-luvulla Abingdonin apottiluostarin asiakirjoissa, joissa mainitaan White Horse Hill. Itse hevonen mainitaan vielä erikseen ensimmäisen kerran vuonna 1190.[3] Antikvaari Francis Wise kirjoitti puolestaan hevosen kunnossapitoon liittyneestä perinteestä vuonna 1736. Perinnettä pidettiin jo hänen kirjoittaessaan hyvin vanhana.[2] Paikallisessa kansanperinteessä hahmo yhdistettiin Pyhään Yrjöön ja lohikäärmeeseen.[1] Koska hevosta kunnossapidettäessä sen ääriviivoja ei aina vedetty täysin samalla tavalla, sen muoto on ajan saatossa muuttunut.[3] Nykyinen muoto on peräisin vuodelta 1936. Toisen maailmansodan aikana hahmo peitettiin joksikin aikaa, jotta saksalaiset lentokoneet eivät voisi käyttää sitä suunnistamiseen.[1]
Hahmoa vandalisoitiin kesäkuussa 2010, jolloin sen päälle kaadettiin purppuraa maalia. Poliisin löytämässä paikalle jätetyssä julisteessa mainittiin "fathers 4 justice", mutta järjestö New Fathers 4 Justice kiisti osallisuuden tekoon.[4]
Tarkoitus
Varmasti ei tiedetä, minkä takia hevonen on aikanaan tehty. Sen merkityksestä on esitetty useita eri teorioita. Keltit ovat asuttaneet Britannian nykytietämyksen perusteella viimeistään pronssikauden lopulla. Jos hevonen on tehty viereisen Uffingtonin linnan rakennuttamisen yhteydessä, se on voinut toimia jonkinlaisena heimon symbolina tai heidän maidensa merkkinä. Mahdollista on myös, että sillä oli jonkinlainen uskonnollinen merkitys. Joskus Uffingtonin hevonen liitetty kelttiläiseen hevosjumalatar Eponaan. Eponan kultti saapui Britanniaan kuitenkin tiettävästi Galliasta vastaa ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Toiset ovat liittäneet sen samaan tapaan kelttiläiseen jumalaan Belinos tai Belinus. Belinos oli auringonjumala, joka on usein liitetty myös hevosiin. Muualta Euroopasta, kuten TanskanTrundholmista on löydetty hevosten sotavaunuissa vetämää aurinkoa esittäviä hahmoja 1300-luvulta eaa.[3]
