Stadionin pääomistaja on Helsingin kaupunki, joka vuokraa stadionia HJK:n omistamalle Helsinki Stadium Management Oy:lle.[1][2] Stadionin yhteydessä sijaitsee myös Suomen Palloliiton toimisto.[4]
Toukokuussa 1998 julkaistiin suunnitelma, jonka perusteella Helsinki perusti yhtiön, jolle vuokrattiin jalkapalloareenan maa-alue. Ratkaisuun päädyttiin Helsingin kaupungin huonon taloustilanteen vuoksi. Kaupunki antoi hankkeelle lainaa 32 miljoonaa markkaa ja valtiolta odotettiin 18 miljoonaa markkaa.[5] Lopulta hankkeeseen saatiin valtiolta 14 miljoonaa markkaa.[6] Lisäksi stadionin rakentamiseen vaadittiin yksityistä rahoitusta 60 miljoonaa markkaa. Paikan omistajaksi oli tarkoitus tulla kaupungin omistama yhtiö, joka vuokrasi stadionin Hjallis Harkimon yhtiölle.[5]
Uudesta stadionista järjestettiin arkkitehtikilpailu.[7] Stadionin suunnittelivat Atelier23-arkkitehdit, Olivier Lemarchand, Ritva Kokkola ja Thomas Seehan. Stadionin lopulliset kokonaiskustannukset olivat 18,5 miljoonaa euroa.[8] Stadionin rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1999 ja paikan rakennuttaja oli Skanska. Yrityksen sponsorinimeksi tuli Finnair Stadium.[9]
Jalkapallostadion valmistui kesällä 2000 kymmenen kuukauden rakentamisen jälkeen.[10] Ensimmäinen Veikkausliiga-ottelu stadionilla pelattiin kesäkuussa 2000, jolloin HJK ja FC Jokerit pelasivat vastakkain. Jokerit voitti ottelun 3–0.[11]
Nuorten MM-kilpailut ja tekonurmi
Vuonna 2003 jalkapallostadionille vaihdettiin tekonurmi, vaikka alun perin siellä oli ollut luonnonnurmi. Pinnoitteen vaihto herätti kritiikkiä jalkapallopiireissä ja mediassa. Samana vuonna stadionilla järjestettiin alle 17-vuotiaiden MM-kilpailut. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun FIFAn lopputurnaus pelattiin tekonurmella.[12]
Vanha tekonurmi korvattiin kesällä 2006 uudella, FIFAn kahden tähden -laatuluokituksen täyttävällä tekonurmella. Uusi pinnoite täyttää kriteerit UEFAn ottelujen sekä maaotteluiden pelaamiselle.[13] Tekonurmen avajaisottelu pelattiin HJK:n ja FC Hongan välillä.[14] Ottelussa syntyi stadionin uusi yleisöennätys, sillä katsojia ottelussa oli 10 770.[15]
Stadionin tekonurmea käytettiin vuonna 2006 FIFAn raportin mukaan 948 tuntia. Tekonurmien käyttökeskiarvo Euroopassa on ESTO:n (European Syntethic Turf Organisation) mukaan noin 1500 tuntia per vuosi.[16]
Myös FC Honka pelasi kotipelejään stadionilla, koska seuran omaa stadionia remontoitiin. Hongan oma kotistadion ei myöskään täyttänyt UEFAn vaatimuksia.[17]Vuonna 2009 jalkapallostadionilla järjestettiin naisten EM-kilpailut, jonka vuoksi stadion päällystettiin väliaikaisesti luonnonnurmella.[18]
Vuonna 2000 valmistunut Töölön jalkapallostadionin sai ensimmäiseksi sponsorinimeksi Finnair Stadium lentoyhtiö Finnairin mukaan.[9] Kauden 2010 aikana Finnairin ja stadionyhtiön välinen nimisopimus vanhentui. Elokuussa 2010 stadionin nimi vaihdettiin TeliaSonera Finlandin yhteistyösopimuksen myötä Sonera Stadiumiksi (lehdistössä myös suomennetussa muodossa "Sonera-stadion"). Kyseinen sopimus oli voimassa vuoden 2013 loppuun.[20][21] Soneran vaihtaessaan nimeään Teliaksi, Telia Finland nimesi stadionin Telia 5G Areenaksi vuonna 2017.[22] Vuoden 2020 tammikuussa stadionin nimi vaihdettiin jälleen, nyt Bolt Arenaksi, kun HJK teki uuden yhteistyösopimuksen Bolt.Works-henkilöstövuokrausyhtiön kanssa.[1][23]
Ominaisuudet
Ilmakuva Töölön jalkapallostadionista.
Tekonurminen pelikenttä - koko 105 × 68 metriä (UEFAn suositus)
