Turun yliopiston eläinmuseo on Turussa sijaitseva luonnontieteellinen museo. Se on osa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kuuluvaa biodiversiteettiyksikköä.[1] Museon kokoelmat koostuvat sekä tutkimukseen tarkoitetuista tieteellisistä kokoelmista että opinto- ja yleisökokoelmista.[2]
Perustana museon kokoelmien keräämisessä olivat Turun Suomalaisen Yliopistoseuran vuosina 1920–1921 hankkimat hyönteis- ja lintukokoelmat.[2] Näihin kokoelmiin kuuluivat muun muassa Sahlbergin suvulta hankitut laajat, noin 200 000 yksilöä ja 25–30 tuhatta lajia käsittäneet hyönteiskokoelmat, joita olivat keränneet luonnontieteilijät Carl Reinhold, Reinhold Ferdinand ja Johan Reinhold Sahlberg.
Tieteelliset kokoelmat ja tutkimustoiminta
Museon luonnontieteellisiin kokoelmiin on tallennettu lähes 4 miljoonaa näytettä.[2] Näistä suuri osa on selkärangattomia. Lisäksi museolla säilytetään runsaasti sellaisia näytteitä joita ei toistaiseksi ole liitetty kokoelmiin.
Selkärangattomien kokoelma sisältää muun muassa yli 200 vuotta vanhat Sahlbergin suvun kuoriaiskokoelmat, maailmanlaajuisia hämähäkki- ja maaperäeläinkokoelmia, ja runsaat trooppisten loispistiäisten kokoelmat. Suuri osa on peräisin alueilta joiden tuntemus on vielä hyvin vähäistä: kokoelmat sisältävät tuhansia tieteellisiä eläinnäytteitä esimerkiksi Alaskasta, Amazoniasta, Afrikan itäpuolella sijaitsevilta Seychellien saarilta, Kanadan arktisilta alueilta, Siperiasta, Tyynen valtameren saarilta, Vietnamista ja Välimereltä.[2] Näytteiden pohjalta on kuvattu runsaasti tieteelle uusia eläinlajeja.
Sahlbergin kokoelmat ovat harvoja Turun palosta (1827) selvinneitä näytteitä. Palossa tuhoutui suurin osa 1700-luvulla ja 1800-luvun lopulla kerätystä Suomen kansalliskokoelmasta. Ylioppilaat onnistuivat pelastamaan muutaman Salhbergin hyönteiskaapin, joita säilytetään nykyään museolla.[2]
Selkärankaiskokoelmat painottuvat pääasiassa kotimaisiin lajeihin, varsinkin linnustoon. Niitä on muun muassa käytetty tutkimaan rusakoiden leviämistä Varsinais-Suomeen 1920-luvulla. Kokoelmiin kuuluu myös joitain trooppisia selkärankaisia.
Museon tutkimus painottuu eläinten taksonomiaan, systematiikkaan ja eliömaantieteeseen. Kirjoitushetkellä (2016) museolla tutkitaan muun muassa puutiaisten levinneisyyttä Suomessa[3], Amazonian[4] ja Afrikan[5] sademetsien pistiäislajistoa, ja Venäjän Kaukoidän hämähäkkilajistoa[6]. Tutkimusta tehdään sekä maastossa uusia näytteitä keräten, että mikroskoopin alla tai molekyylilaboratoriossa kokoelmiin jo kuuluvilla näytteillä.[7]
Opetus- ja yleisökokoelmat
Museon opetus- ja yleisökokoelmat sisältävät pääosan kotimaisista nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja sammakkoeläimistä sekä kaloista. Opetus- ja yleisökokoelmiin kuuluu myös kattava kokoelma kotimaisia hyönteisiä ja jonkin verran trooppisia eläimiä.
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| luonnontieteellinen museo, museo |
|---|
| |
|---|
| |
|---|
| |
|---|
|
