Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Ensimmäiset vuodet
Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta otti ensiaskeleensa Turun Suomalaisessa Yliopistossa keväällä 1925, jolloin satakuntalainen maakuntakerho perustettiin. Hämäläinen kerho puolestaan sai alkunsa vuonna 1926. Myös muut maakuntakerhot, joista sittemmin kasvoi osakuntia, perustettiin 1920-luvun aikana. Kerhojen tarkoituksena oli pitää yllä yhteyksiä kotiseutuun, sillä liikenneyhteydet olivat tuolloin huonot eikä kotona ehditty käymään kuin harvoin.
Alkuvaiheessa kerhojen toiminta ei ollut erityisen vilkasta: jäseniä oli vain muutamia kymmeniä ja rahapula vaikeutti toimintaa. Kerhot kuitenkin pysyttelivät hengissä sotaa edeltävän ajan, ja monet osakunnan perinteistä juontavat juurensa tuolta ajalta. Kerhot keräsivät rahaa ylioppilastaloa varten, mutta talvisodan sytyttyä varat luovutettiin maanpuolustukseen.
Rauhan tultua Satakuntalainen kerho alkoi elvyttää toimintaansa. Hämäläistä kerhoa ei enää saatu kunnolla käyntiin, jolloin kerhot yhdistyivät Satakuntalais-Hämäläiseksi kerhoksi vuonna 1950. Liittymisen ei ollut tarkoitus olla lopullinen, minkä vuoksi SHO:lla on edelleen kaksi matrikkelikirjaa sekä osakuntanauhaa. Eroamista ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Myös opiskelijapuhallinorkesteri Sohon Torwet sai alkunsa 1951 Satakuntalais-Hämäläisen kerhon torviseitsikkona.[2]
Pakkojäsenyyden aika
Vuonna 1957 ylioppilaskunta havaitsi, ettei se kykene yksin selviytymään alati kasvavista opiskelijamääristä. Niinpä tehtiin päätös jakaa ylioppilaskunta osiin, osakuntiin, mistä lähtien jokaisen opiskelijan oli kuuluttava johonkin osakuntaan. Osakunnat saivat tiloja rakenteilla olevista ylioppilastaloista, joiden rakennusvarat ne olivat pitkälti keränneet. SHO ja TPO jakoivat B-talon katutason ja Turun yliopiston Varsinaissuomalainen Osakunta (TVO) asettui C-talon kellariin, jossa se sijaitsi aina 2010-luvun C-talon remonttiin asti. Savo-Karjalainen Osakunta majoittui A-talon alakertaan, tiloihin, joissa ylioppilaskunta nykyisin sijaitsee.
Pakkojäsenyyskaudella sekä yliopiston että osakuntien jäsenmäärät kasvoivat valtavasti. SHO:lla oli viimeisenä pakkojäsenyysvuotena yli 2 000 jäsentä, mikä merkitsi myös vilkkaampaa toimintaa. Tänä aikana osakunnat hoitivat myös tuutoroinnin ja kaikkien ”uusien opiskelijoiden kasvatuksen”.[2]
Poliittista kuohuntaa
Kuusikymmenluvun alkupuoli oli osakuntien kiistatonta valtakautta TYY:ssa. Tämän jälkeen alkoivat ainejärjestöt syntyä ja poliittiset mielipiteet kuohua: ensimmäiset poliittiset puolueet tulivat edustajistoon 1967, ja vuoden 1971 vaaleissa ei ehdokkaina ollut enää muita kuin näiden puolueiden edustajia. Muuttuneessa tilanteessa osakunnat ajettiin ahtaalle, ja jopa niiden lakkauttamista vaadittiin. Osakuntien pakkojäsenyys loppui vuonna 1969, mikä laski jäsenmääriä huomattavasti.
Poliitikot kaappasivat vuosikokouksissa tuohon aikaan lukuisia yhdistyksiä. Esimerkiksi TPO joutui kommunistien valtaan, jolloin aiemmin vireä järjestö vajosi vuosiksi täyteen toimimattomuuteen ja menetti omaisuutensa. Myös TVO:lla vallitsi punaväri ja SKO oli oikeiston hallussa. SHO:ssa kaappaus jäi lyhytaikaiseksi jäsenistön passiivisen vastarinnan sekä yhdistyksen kehnon taloustilanteen ansiosta.[2]
Murroksen aikakausi
1970−1980-lukujen mittaan toiminta hiljeni parhaista päivistään. Nykykatsojan silmin vuosijuhla- ynnä muut perinteet proletarisoituivat melkoisesti aiemmasta, mutta ne sentään säilyivät. Esimerkiksi TYY ei järjestänyt lainkaan vuosijuhlia vuosina 1975–92. SHO:ssa perinteet ovat säilyneet katkotta.
Kun velkaantuneen TYY:n tilat luovutettiin Turun ylioppilaskyläsäätiölle (TYS) vuonna 1975, SKO joutui muuttamaan A-talon tiloistaan B-talolle, jossa se asettui salin yläkerran tiloihin. Tästä alkoi lähes neljä vuosikymmentä kestänyt yhteiselo SHO:n ja SKO:n välillä. S-Osikseksi nimetyssä B-talon osakuntahuoneistossa alkoi osistanssien ja TVO:n kanssa järjestettyjen yhteistilaisuuksien järjestämisen aika, joka lähes sellaisenaan jatkui aina 1980-luvun lopulle saakka.
Yhdeksänkymmentäluvulla osakunnan taloutta heikensivät useammat runsaasti tappiolliset vuosijuhlat sekä se, että opiskelijabileitä ei järjestetty Osiksella ollenkaan niiden siirryttyä Kirkkotien AJK:lle. Myös jäsenmäärä väheni noihin aikoihin voimakkaasti; toiminnassa oli eräässä vaiheessa mukana lähes pelkästään Sohon Torwien kautta mukaan tulleita riviosakuntalaisten puuttuessa. Erilaisia uusia toimintamuotoja kokeiltiin: Osiksella toimi esimerkiksi Soho Speak Easy Jazz club muutaman vuoden ajan. Tällöin perustettiin myös ratsastuskerho Sohon Akat. Ratsastavat, joka toimi aina 2010-luvulle asti. Osakuntaravintola S-Osiksen talous oli kuitenkin paranemaan päin, ja AJK:n loputtua alkoi opiskelijabileiden määrä jälleen kasvaa. Talous saatiin pian taas kuntoon, ja jäsenmäärä lähti vahvaan nousuun.[2]
2000-luvun alku: Uutta toimintaa, uusi vanha tilakriisi
Uuden vuosituhannen alussa osakuntaan liittyi aktiivisen rekrytoinnin myötä vuosi vuodelta enemmän jäseniä, mikä luonnollisesti lisäsi myös aktiivitoimijoiden määrää. Taloustilanteen kohentuessa lisääntynyttä varallisuutta sijoitettiin jäsenistön viihtyvyyteen hankkimalla viihdelaitteita, kuten biljradipöytä ja pöytäjalkapallopeli. Osakunnan tiloissa tehtiin useita maalausremontteja, baaritiski ja esiintymislava uusittiin ja äänentoisto- ja valaistuslaitteistoa päivitettiin. Myös muuta toimintaa aloitettiin: esimerkiksi vuonna 2003 perustettu Turun ensimmäinen stand up -klubi Hard Comedy Experience osoittautui erittäin suosituksi.lähde?
Ensimmäisen vuosikymmenen taitteessa tilanne muuttui. Yo-talojen peruskorjaus lähestyi, mikä tarkoitti osakunnille muuttoa pois vanhoista tiloista. Tämän lisäksi remonttipalavereissa annettiin ymmärtää, ettei osakuntaravintola olisi tervetullut takaisin peruskorjattuihin tiloihin eikä sen pyörittäminen olisi enää kannattavaa korotettujen vuokrien, koventuneiden melurajoitusten ja tilamuutosten takia. Osakuntaravintola haudattiin vuonna 2012.
Tilaongelman ratkaisuksi osakunnat löysivät Kirkkotie 6:ssa sijaitsevan vanhan keltaisen puutalotalon, joka osakuntien peruskorjaamana toimi niiden toimistona ja toimintapaikkana. Tilaa myös vuokrattiin juhla-, bile- ym. käyttöön ainejärjestöille sekä muille yhdistyksille. Entisen ravintolan muistoa kunnioittaen uusi osakuntatalo nimettiin Uusi-S:ksi. Osakunnat toimivat tiloissa aina vuoden 2015 joulukuuhun asti, jolloin alueelle kaavoitetut uudet asuinrakennukset johtivat rakennuksen purkuun ja siten vuokrasopimuksen päättymiseen.[2]
2010-luvulle tultaessa
Yo-talo B:n remontti päättyi vuonna 2013, ja osakunta pääsi muuttamaan takaisin B-talon katutasoon, tosin huomattavasti aiempaa pienempiin tiloihin. Entisen ravintolan salin matala puoli muuttui osakunnan olohuoneeksi, jossa vuokralaisina olivat aluksi myös SKO sekä TPO, joista TPO sittemmin muutti Q-talon pohjakerrokseen. Osakuntien entisiin tiloihin muualla B-talossa muutti muita aine- ja harrastejärjestöjä.
Kerhotoiminta on koko 2000-luvun tullut yhä suositummaksi, mutta ravintolan lopettamisen jälkeen se on profiloitunut yhdeksi osakunnan vahvimmista piirteistä. Vanhoista kerhoista ovat jatkaneet esimerkiksi SUAMi-kerho, Sohon Tykittäjät ja Teekerho, sekä SHO:n kerhona aloittanut puhallinorkesteri Sohon Torwet. Uusia kerhoja on myös runsaasti: mahjong-kerho Nagashi, biljardikerho Sohon Kepittäjät sekä Viski- ja sikarikerho. Tämän lisäksi osakunta on perustanut yhteiskerhoja muiden osakuntien kanssa, kuten Akateeminen Saunaseura ASS, sekä herättänyt henkiin vanhoja perinteisiä kerhoja, esimerkiksi olutkerho Sohon Panijat.
Osakunnan vanhimpia akateemisia perinteitä on kunnioitettu myös 2000-luvulla. Yhteyksiä maakuntiin on pidetty yllä perinteisen vierailu-vastavierailu -käytännön mukaan. Kunniavieraina SHO:n vuosittain järjestämässä Maakuntaillassa ovat olleet mm. Merikarvia, Siikainen, Pori, Jokioinen ja Ypäjä, joissa kaikissa osakunta on vastaavasti vieraillut ko. juhlaa seuraavana kesänä. Vuosijuhlat on pidetty vuosittain, ja niiden osanottajamäärä on jäsenmäärän kasvun myötä vuosi vuodelta noussut.[2][4]
Toiminta
Osakunnan toiminta on keskittynyt Yo-talo B:n (Rehtorinpellonkatu 4-6 B) katutasossa sijaitsevaan Osakuntatilaan, joka toimii myös opiskelijoille suunnattuna oleskelu- ja ajanviettotilana. ”Opiskelijan olohuoneeksi” kutsutussa tilassa on erilaisia pelejä sekä kahvinkeitin.[1]
Osakunnan yhteydessä toimii myös useita erilaisia kerhoja, kuten kortti- ja lautapelikerho, teekerho ja elokuvakerho.[5]
Juhlat ja perinteet
Vuosijuhlat ovat vanhin ja perinteikkäin osakunnan akateemisista juhlista. SHO viettää vuosijuhliaan joka kevät Gertrudin päivää (17.3.) lähellä olevana lauantaina.
Rapujuhlat ovat osakunnan syyskauden ensimmäinen juhla. Vakio-ohjelmaan kuuluvat mm. ravunsyöntikurssi sekä puhe Ravulle.
Maakuntailta on juhla, jossa osakunta kestitsee vieraakseen kutsumiaan satakuntalaisen tai hämäläisen kunnan edustajia. Marraskuisen tapahtuman ohjelmaan sisältyvät satakuntalainen tai hämäläinen pitopöytä, osakunnan ja kuntavieraiden omat ohjelmanumerot sekä vapaamuotoisten hakemusten perusteella jaettava Tapio Wirkkalan suunnittelema 24-osainen taidelasisarja eli Ölvistipendi. Ilta huipentuu perinteiseen köydenvetokisaan osakunnan ja kuntavieraitten välillä.
Kesäpäivillä osakunta matkustaa viikonloppuvieraaksi siihen kuntaan tai kaupunkiin, joka edellisenä syksynä oli Maakuntaillan kuntavieraana. Vierailun aikana kunnan edustajat esittelevät osakuntalaisille paikkakunnan erityispiirteitä. Kesäpäivien perinteisiin kuuluu seppeleenlasku paikalliselle sankarihaudalle.
Perinteisten tapahtumiensa lisäksi SHO järjestää tapahtumia myös yhteistyössä muiden osakuntien tai Sohon Torwien kanssa.[6]
S-Osakunnat
SHO:n ja SKO:n kattojärjestö S-Osakunnat alivuokraa yhdessä Akateeminen Aurajokilaivuriyhdistys ry:n (AAly ry) kanssa Yo-talo B:n katutasossa sijaitsevaa Osakuntasalia TYYn järjestöjen päivätapahtuma- ja sitsikäyttöön.
S-Osakunnat ry oli myös osaomistajana turkulaisessa käsityöläisoluisiin keskittyneessä Radbar Turku -nimisessä anniskeluravintolassa.[7][8]
