Siikaisten vaakunan on suunnitellut Pentti Vakkamaa ja se on vahvistettu vuonna 1952.[9]
Ministeri, olympiamitalisti Antti Kalliomäki (s. 1947), tangokuningatar Jaana Lammi (s. 1962) ja kirjailija Reijo Mäki (s. 1958) ovat syntyneet Siikaisissa.
Siikainen sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Isojoki, Kankaanpää, Merikarvia, Pomarkku ja Pori. Edellisten lisäksi naapurikuntiin kuului vuoteen 2020 saakka Honkajoki, joka liitettiin Kankaanpäähän. Siikainen on väkiluvultaan Satakunnan maakunnan pienin kunta.
Kunnassa on kaikkiaan 51 järveä. Suurimmat niistä ovat Isojärvi, Siikaisjärvi ja Valkjärvi.[10]
Siikaisten Natura-kohteita ovat Matovuori, joka on Satakunnan arvokkaimpia kallioalueita, Siikaisten laitumet, joilla pidetään lehmiä ja nuorta karjaa, Niemijärven-Itäjärven lintujärvikompleksi sekä laaja ja erämainen keidassoiden kokonaisuus Haapakeidas.[11]
Kyliä
Haapakoski, Hirvijärvi, Keskukylä, Leppijärvi, Leväsjoki, Nauriskoski, Osara, Otamo, Petkele, Pyntäinen, Saarikoski, Sammi, Siikainen, Uusi-Samminmaja, Vanha-Samminmaja, Vuorijärvi. (Haapakoski ja Nauriskoski ovat nykyään osa Leväsjokea ja Keskukylä kuuluu lähinnä Hirvijärven kylään. Uusi- ja Vanha-Samminmaja ja Osara kuuluvat Sammin kylään.)
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Siikaisissa oli 1 476 asukasta, joista 423 asui taajamassa, 1 037 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Siikaisten taajama-aste on 29,0 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Siikaisten kirkonkylä.[13]
Kunnassa sijaitsee myös buddhalainen retriittikeskus Samje, jossa on nähtävillä myös tiibetiläistä taidetta. Maailman pohjoisin ja Suomen ainoa stupa sijaitsee Siikaisissa.[18]
Historia
Siikaisten seurakunta jakaantui omaksi seurakunnaksi Merikarvian seurakunnasta vuonna 1771. Kylistä Uusi- ja Vanha-Samminmaja ovat aiemmin kuuluneet Kankaanpään kuntaan ja sitä ennen Suur-Ikaalisiin. Uusi-Samminmaja liitettiin Siikaisten seurakuntaan 1904[19].
Pohjois-Satakunnan alueelle suunniteltiin vuonna 2014 suurta kuuden kunnan kuntaliitosta, mutta Siikainen vetäytyi hankkeesta yhdessä Jämijärven, Karvian ja Pomarkun kanssa. Kuntaliitoksesta jäivät keskustelemaan Kankaanpää ja Honkajoki.[22]
Hallinto
Siikaisten kunnanjohtajana on vuodesta 2022 alkaen toiminut Heli Kaskiluoto.[23]
Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kahdeksan on keskustan, neljä SDP:n, neljä Perussuomalaiset sekä yksi Kristillisdemokraattien hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 391 työpaikkaa. Niistä 23 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 38 % palveluissa ja 36 % jalostuksessa. Palveluiden osuus oli selvästi pienempi kuin koko maassa (75 %).[24]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat muovipusseja ja -kalvoja valmistava Sauplast, Lankosken sähkö ja havupuu-uutetta valmistava Ravintorengas.[25]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Siikaisten kunnan varhaiskasvatus järjestetään kunnan keskustassa sijaitsevassa päiväkoti Pikku-Santrassa. Lisäksi esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta järjestetään koululla. Varhaiskasvatus on kunnan asukkaille maksutonta.[27]
Kunnan ainoa koulu on nykyisin Siikaisten yhtenäiskoulu, jossa on noin 120 oppilasta esiopetuksessa ja perusopetuksen luokilla 1–9[28]. Leväsjoen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2012 pitkien kiistojen jälkeen[29]. Kunnan muut kyläkoulut eli Sammin, Hirvijärven ja Otamon kyläkoulut lakkautettiin jo vuonna 2005.[30]
Sote-palveluita tarjoaa Siikaisten peruspalvelukeskus, joka on osa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymää.[33]
Kahden kilometrin päässä kunnan keskustasta on matkailukeskus. Siellä on leirintäalue ja vuokrattavia mökkejä, luontoliikuntamahdollisuuksia ja mini- ja frisbeegolfradat.[34]
↑Kuusisto, Susanna: Leväsjoen koulun lakkautuksen ja vaihtoehtoisten toimintamallien talousvaikutukset Siikaisten kunnalle, s. 6. Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2013. Verkkoversio (PDF) (viitattu 27.1.2018).