PROFILBARU.COM

Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti
Toiminnassa	1634 - 1721
Valtio	Ruotsi
Aselajit	ratsuväki
Osa joukkoa	Ruotsin armeija
Koko	600-1 000 ratsukkoa
Sodat ja taistelut	Kolmikymmenvuotinen sota; Torstensonin sota; Ranskan–Hollannin sota; Suuri Pohjan sota
	Infobox OK

Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti (ruots. Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente) oli Ruotsin kuningaskunnan ratsuväkirykmentti, joka muodostettiin vuonna 1634.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta koottu ratsuväkirykmentti syntyi Puolan sotien jälkeen kuningas Kustaa II Aadolfin uudistettua ratsuväen taistelutaktiikkaa. Talonpoikaisista ratsumiehistä ja heidän maatiaisrotuisista hevosistaan koostuneet joukot korvattiin värvätyllä ratsuväellä, jonka uuteen taktiikkaan kuului rynnäkkö ja vihollisen kanssa terä- ja käsiasein käyty taistelu. Uudesta ratsuväestä alettiin kolmikymmenvuotisen sodan aikana käyttämään nimitystä hakkapeliitat, joka myöhemmin levisi tarkoittamaan myös jalkaväen sotilaita.^[1]

Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti lakkautettiin Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721 yhdistämällä se vanhemman henkirakuunarykmentin (Livdragonregemente 1700–1721) ja Upplannin säätyläisrakuunarykmentin (Upplands ståndsdragonregemente) kanssa Henkirakuunarykmentiksi (Livdragonregemente), joka oli toiminnassa vuoteen 1791 saakka. Rykmenttiä kutsuttiin sen alkuaikoina myös nimellä "Turun läänin ratsumiehet".^[2]

Kolmikymmenvuotinen sota

Kolmikymmenvuotisen sodan viimeisinä vuosina 1636–1648 rykmentti osallistui muun muassa Berliinin lähistöllä käytyyn Wittstockin taisteluun eversti Thure Bjelken ja everstiluutnantti Johan Wittenbergin johdolla. Rykmentti kärsi syyskuussa 1636 käydyssä taistelussa suuria tappioita. Huhtikuussa 1639 rykmentti osallistui pääarmeijan rinnalla voittoisaan Chemnitzin taisteluun sekä lokakuussa 1642 Breitenfeldin toiseen taisteluun. Sodan päättymiseen mennessä rykmentti oli jakautunut niin, että sen kaikkiaan tuhannesta ratsukosta 400 oli Saksassa ja 600 Ruotsissa. Jälkimmäiset osallistuivat vuonna 1644 Tanska-Norjaa vastaan käytyyn Torstensonin sotaan. Kolmikymmenvuotinen sota päättyi vuonna 1648 solmittuun Westfalenin rauhaan, mutta Saksassa olleet ratsumiehet jäivät aloilleen vielä kesään 1650 saakka odottamaan rauhanehtojen täyttymistä.^[1]

Ranskan–Hollannin sota

Vuosina 1674–1679 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti osallistui Ranskan–Hollannin sodassa taisteluihin Tanskaa ja Brandenburgia vastaan. Rykmentti hyökkäsi joulukuussa 1674 Stettinistä Taka-Pommeriin ja jatkoi sotimista talvitauon jälkeen seuraavan vuoden toukokuussa. Lisäksi rykmentti oli mukana tammikuussa 1678 puolustamassa Ruotsin Pommeriin kuulunutta Rügenin saarta Tanskan ja Brandenburgin hyökkäykseltä. Puolustustaistelu kuitenkin epäonnistui ja lopulta Ruotsin armeija joutui antautumaan Stralsundin ja Greifswaldin kaupunkien piiritysten jälkeen. Joukot oli määrä kuljettaa meritse takaisin Ruotsiin, mutta suuri osa kuljetusaluksista haaksirikkoutui ja tuhoutui Bornholmin saaren rannikolla.^[1]

Suuri Pohjan sota

Suuren Pohjan sodan alettua Keväällä 1700 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentti lähetettiin Liivinmaalle, jossa se toimi osana kenraali Otto Wellingkin joukkoja. Rykmentti osallistui muun muassa Liivinmaan Mūrmuižassa heinäkuussa 1705 käytyyn Gemauerthofin taisteluun. Myöhemmin rykmentti kärsi suuria tappioita kenraali Wolmar Anton von Schlippenbachin armeijan mukana syyskuussa 1708 käydyssä Lesnajan taistelussa ja sen rippeet yhdistettiin kenraali Adam Ludwig Lewenhauptin joukkoihin. Rykmentti osallistui 8 eskadroonan ja 800 miehen voimin Pultavan taisteluun 28. kesäkuuta 1709 ja antautui sen jälkeen muun karoliiniarmeijan tavoin Perevolotjnassa 1. heinäkuuta.^[2]

Pultavan taistelun jälkeen rykmentti koottiin uudelleen vahvistettuna. Vuonna 1718 se osallistui kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamaan epäonnistuneeseen Trondheimin sotaretkeen, jonka tarkoituksena oli Norjassa sijaitsevan Trondheimin kaupungin valloitus.^[2]