Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava saniaislaji. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa ja se on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolella.[1]
Ulkonäkö ja koko
Tunturikiviyrtti kasvaa korkeintaan 20 cm:n mittaiseksi. Lyhyestä ja pystystä maavarresta kimppuina kasvavat lehdet ovat kertaalleen parilehdykkäisiä. Lehtiruoti ja keskiranka ovat harvakarvaisia ja -suomuisia. Lehtilavan muoto vaihtelee kapeanpuikeasta tasasoukkaan ja kapean vastapuikeaan. Lehdykät ovat liuskaisia, alta kaljuja tai harvasuomuisia ja -karvaisia. Lehdyköitten muoto vaihtelee leveänpuikeista kolmiomaisiin. Itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä, pitkien katesuomukarvojen ympyröimiä. Tunturikiviyrtin itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa. Vanhat lehtiruotien tyviosat jäävät törröttämään moniksi vuosiksi kasvin juureen.[2]
Lähilajeista tunturikiviyrtti muistuttaa eniten karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis) sekä myös kaljukiviyrttiä (W. glabella). Lajien välisiä risteymiä tunnetaan.[3]
Levinneisyys
Tunturikiviyrttiä kasvaa hyvin laajalla mutta hajanaisella alueella Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa lajia tavataan Islannissa, Fennoskandiassa, Pyreneillä, Alpeilla ja Pohjois-Venäjällä. Aasiassa lajia tavataan Kaukasuksella, Siperiassa ja Himalajalla. Pohjois-Amerikassa laji kasvaa lähinnä Alaskassa ja Pohjois-Kanadassa. Sitä tavataan myös Grönlannissa.[3] Suomessa tunturikiviyrttiä kasvaa hajanaisesti koko maassa Länsi-Suomea lukuun ottamatta. Yleisimmillään laji on Lapissa ja Kuusamon alueella.[4]
Elinympäristö
Tunturikiviyrtti kasvaa kallionraoissa. Laji on kalkinsuosija.[2]
Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Woodsia alpina | |
|---|
| Acrostichum alpinum | |
|---|
