Kiviyrtit (Woodsia) on kiviyrttikasvien (Woodsiaceae) heimoon kuuluva saniaissuku[1]. Se on sijoitettu joskus myös alvejuurikasvien (Dryopteridaceae) heimoon sekä aiemmin laajempaan kallioimarrekasvien (Polypodiaceae) heimoon[2]. Sukuun kuuluu noin 40 lajia sekä muutamia lajiristeymiä[1]. Niiden lisäksi sukuun on kuvattu noin 40 muutakin lajia, mutta näiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä[1].
Kiviyrtit ovat pieniä tai pienehköjä saniaisia, joilla on lyhyt, pysty ja suomuinen juurakko. Lehtiruoti on lyhyt ja sen tyvellä on solmukohta. Lehtilapa on suikea ja kertaalleen tai kahteen kertaan parilehdykkäinen. Lehdykät ovat myös suikeita, tai kolmiomaisia, ja niissä on vaaleita suomuja tai suomumaisia karvoja. Joillakin lajeilla lehdykät voivat olla myös kaljuja. Itiöpesäkkeet ovat pyöreitä.[2]
Suvun lajeista Suomessa kasvaa kolmea lajia, karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis), kaljukiviyrttiä (Woodsia glabella) ja tunturikiviyrttiä (Woodsia alpina), sekä kalliokiviyrtin ja tunturikiviyrtin risteymää[3]. Näistä karvakiviyrtti on selvästi yleisin[4].
Kiviyrttien (Woodsia) suvun tieteellinen nimi viittaa 1776–1864 eläneeseen englantilaiseen kasvitieteilijään Joseph Woodsiin.[2]
Lajeja
Lähteet
Aiheesta muualla
