Tralleisin poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kaariassa Messogis-vuoren (nyk. Aydin Dağlari) eteläpuolella olleella tasangolla jonkin verran pohjoiseen Maiandros-joesta (nyk. Büyük Menderes). Kaupungin läheltä virtasi Maiandroksen sivujoki Eudon, kun taas toinen sivujoki virtasi aivan kaupungin halki. Kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi jyrkkärinteinen kukkula alakaupungin pohjoispuolella.[2][3][4]
Tralleisin raunioita.
Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee heti nykyisen Aydinin kaupungin pohjoispuolella. Se on varuskunta-aluetta, ja pääsy sinne on ollut rajoitettua.[2]
Tralleisin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.[1] Kaupungin ympärillä oli hedelmällistä maaperää, ja se sijaitsi merkittävien länteen, etelään ja itään päin johtaneiden teiden risteyksessä.[3] Kaupungista länteen eli Maiandroksen alajuoksulle päin sijaitsi Magnesia, etelään Alabanda ja itään yläjuoksulle päin Nysa.[4][5]
Historia
Tralleis oli kreikkalaisen perinteen mukaan Argoksesta tulleiden kreikkalaisten yhdessä traakialaisten Tralleis-heimolaisten kanssa perustama siirtokunta. Tällä selitettiin kaupungin nimi.[3][6] Kaupungin muiksi nimiksi mainitaan muun muassa Antheia, Euantheia, Polyantheia, Erymna ja Kharaks.[2][3][7] Toisten antiikin aikaisten tietojen mukaan Tralleis olisi kuitenkin ollut pelasgilainen asutus, jonka alkuperäinen nimi oli Larissa.[3][8] Myöhemminkin kaupungin asujaimisto koostui osaksi kreikkalaisesta ja osaksi ei-kreikkalaisesta väestöstä.[1] Sen kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Traldeus (Τραλδεύς) ja Trallianos (Τραλλιανός).[3]
Tralleisin keisari Augustuksen aikana 27 eaa. – 14 jaa. lyömä raha. Kuvituksessa Asian legaatin Vedius Pollion pää ja teksti ΟΥΗΔΙΟΣ ΚΑΙΣΑΡΕΩΝ, Ūēdios Kaisareōn sekä seppelöity Zeuksen pää ja teksti ΜΕΝΑΝΔΡΟΣ ΠΑΡΡΑΣΙΟΥ, Menandros Parrhasiū, ”[virkamies] Menandros Parrhasioksen poika”.
400-luvulla eaa. Tralleis oli Persian vallan alla. Spartalaiset yrittivät vallata sen persialaisilta Thibronin johdolla vuonna 400 eaa., mutta epäonnistuivat sen linnoitteiden vahvuuden vuoksi.[2][9]Antigonos valtasi kaupungin vuonna 313 eaa. Myöhemmin se tuli seleukidien valtaan, ja sen nimeksi tuli Seleukeia (myös Seleukeia Maiandros-joella, lat. Seleuceia ad Maeandrum).[2][10]Plinius vanhemman mukaan kaupunki olisi tunnettu jossakin välissä myös nimellä Antiokheia, mutta tätä pidetään virheenä.[2][11]
Tralleis kukoisti edullisen sijaintinsa ja kaupankäynnin ansiosta.[3][13] Sen asukkaat tunnettiin vauraudestaan, ja heillä oli kunnia toimia usein asiarkkeina eli seudun kisojen johtajina.[3] Antiikin kirjailijat mainitsevat kaupungin usein.[3][14]
Ensimmäisen Mithridateen sodan aikaan Tralleis oli Kratippoksen poikien johtama tyrannia. Nämä suorittivat kaupungissa sen roomalaisten asukkaiden joukkomurhan.[2] Myöhemmin Tralleisin Nikelle (Victorialle) omistettuun temppeliin pystytettiin Julius Caesarin patsas. Caesarin ollessa Vähässä-Aasiassa temppelissä sanottiin tapahtuneen ihme.[3][15] Kaupungin alue oli maanjäristysherkkää. Se kärsi suuria tuhoja maanjäristyksessä keisari Augustuksen aikana vuonna 26 eaa., ja keisari lahjoitti sen tuhojen korjaamiseksi suuren summan rahaa.[2][3][16] Kiitokseksi avusta kaupunki otti nimen Kaisareia, joskaan nimi ei vaikuta vakiintuneen käyttöön.[2] Tralleislaiset pyysivät saada luvan rakentaa kiitokseksi temppelin Tiberiukselle, mutta keisari kieltäytyi, koska ei pitänyt kaupungin resursseja riittävinä.[2][17]
Tralleis löi roomalaisella kaudella omaa rahaa aina Gallienuksen aikaan vuosiin 253–268 saakka.[2]Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kolme.[18] Kaupungista olivat kotoisin muun muassa kuvanveistäjät Apollonios ja Tauriskos (1. vuosisata eaa.), kirjailija Flegon (100-luku jaa.), Hagia Sofian suunnittelija Anthemios (400/500-luku jaa.) sekä filosofi Asklepios (500-luku jaa.)
Varhaisella kristillisellä kaudella kaupunki oli piispanistuin Efesoksen metropoliitan alaisuudessa.[2] Kaupunki taantui varhaiskeskiajalla. Se säilyi kuitenkin olemassa, ja Andronikos Palaiologos kunnostutti sitä.[3] Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1888 Pergamoniakin kaivaneen Carl Humannin johdolla, ja niitä jatkettiin vuosina 1901–1903 Etem Hamdl Beyn johdolla.[19]
Nykyisin raunioita on jäljellä selvästi vähemmän. Niihin kuuluvat lähinnä 200-luvulle jaa. ajoitetun gymnasionin rauniot, joihin kuuluu kolme korkeaa kaarta. Ne tunnetaan paikallisesti nimellä Üc Gozler. Teatteri sijaitsi akropoliin etelärinteessä. Siitä on säilynyt lähinnä katsomon tukimuuria sekä kaarella varustettu sisäänkäynti ylemmälle diazoma-käytävälle. Teatterissa oli maanalainen käytävä, joka kulki skene- eli näyttämörakennuksesta orkhestran keskelle.[2][19]
Kaupungin pääjumala oli Zeus Larasios, joten siellä oli oletettavasti tälle omistettu temppeli. Piirtokirjoituksista kaupungissa tiedetään olleen myös Dionysokselle omistettu kultti ja näin oletettavasti myös pyhäkkö.[1]
↑ abcdHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”941 Tralleis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghijklmnopqrStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TRALLES (Aydin formerly Güzelhisar) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefghijklmnSmith, William: ”Tralles”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 5.1. 4, Ad Familiares 3.5, Kirjeet veljelleen Quintukselle (Epistulae ad Quintum Fratrem) 1.1; Strabon: Geografika 14 s. 663.
↑Ksenofon: Anabasis 1.4.8, Hellenika 3.2.19; Polybios: Historiai 22.27; Titus Livius: Rooman synty 37.45, 38.39; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.36, 19.75; Juvenalis 3.70; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.2.19; Hierokles: Synekdemos s. 659.
↑Julius Caesar: Commentarii de Bello Civili (Bellum Civile) 3.105; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Caesar 47; Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium libri IX 1.6.
↑Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
.jpg)
.jpg)
