Ruotsin liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan 1630 Stålhandske oli mukana Pommerissa ja seuraavana vuonna Breitenfeldin taistelussa. Vuonna 1632 hänet ylennettiin everstiksi, ja ratsumiehineen hän oli ratkaisevassa roolissa Lützenin taistelussa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa.lähde?
Kesäkuussa 1634 Stålhandske haavoittui Hamelin taistelussa. Vuonna 1635 hän liittyi kenraalimajurinaJohan Banérin johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua Wittstockin taistelussa ja ajoi vihollisen pakoon. Huhtikuussa 1642 hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston Turun akatemialle.lähde?
Huomautuksia
↑Kansallisbiografia ei mainitse Stålhandsken tarkkaa syntymäpäivää, sillä siitä ei ole ollut varmaa tietoa. Ruotsalainen tutkija C. Von Warnstedt on kuitenkin todennut Elisabeth Lichtonen merkinneen muistiinpanoissaan enonsa Torsten Stålhandsken syntymäpäiväksi 1. syyskuuta.
Lähteet
Sauri, Seppo: Suomalaisten suuret taistelut. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-12624-5.
Veli-Matti Syrjö: Stålhandske, Torsten (1593–1644)Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 21.1.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.