Takashi Nagase (永瀬 隆, Nagase Takashi, n. 1918 Kurashiki, Japani – 21. kesäkuuta 2011 Kurashiki, Japani) oli keisarillisen Japanin armeijan upseeri ja tulkki toisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen Nagase omistautui sovittelutyöhön entisten sotavankien ja vartijoiden välillä.
Nagase syntyi Kurashikissa Okayaman prefektuurissa 1918. Hän oppi puhumaan englantia yhdysvaltalaisten metodistien ylläpitämässä collegessa Tokiossa.
Sodan aikana
Nagase oli yksi upseereista, joiden vastuulla oli rakennuttaa Burman rata, niin kutsuttu "Kuoleman rautatie", joka kulki Thaimaan ja Burman välilläselvennä. Rata sisältää kuuluisan Kwai-joen sillan. Rataa rakennettiin käyttämällä orjatyövoimana liittoutuneiden joukoista saatuja sotavankeja ja paikallisia siviilejä, joita japanilaiset vartijat kohtelivat epäinhimillisesti ja usein väkivaltaisesti. 415 kilometriä pitkän radan rakentamisen aikana kuoli 16 000 sotavankia ja 80 000–100 000 aasialaista pakkotyöläistä. Nagase, joka kuului pelättyyn Japanin keisarillisen armeijan sotilaspoliisiin Kenpeitaihin, toimi tulkkina ja oli mukana kuulusteluissa, joissa sotavankeja kidutettiin.[1][2]
Sodan jälkeen
Sodan päätyttyä tappioon Nagase antautui liittoutuneille, joita hän auttoi etsimään sotavankien hautoja ja joukkohautoja. Hänen avullaan löydettiin ja tunnistettiin 13 000 ruumista kunnollisia hautajaisia varten.[1]
Tämän jälkeen hän työskenteli englanninopettajana Japanissa, mutta omistautui sovittelutyölleen. Vuodesta 1976 alkaen hän järjesti tapaamisia, joissa entiset sotavangit ja vartijat saattoivat sovitella keskenään. Nagase kirjoitti kirjan "Ristejä ja tiikereitä" (ei suomennettu) sodanaikaisista kokemuksistaan, rahoitti buddhalaista temppeliä ja vieraili yli sata kertaa Kwai-joella erilaisissa menneisyyden käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.[1][2]
Eric Lomax, yksi hänen kuulustelemistaan brittiupseereista, oli kantanut hänelle kaunaa vuosia. Lomax aloitti Nagasen kanssa kirjeenvaihdon ja viimein tapasi hänet Thaimaassa. Keskustelujen seurauksena Lomax, joka oli pitkään haaveillut väkivaltaisesta kostosta, pystyikin antamaan Nagaselle anteeksi ja jättämään menneet viimein taakseen. Miehistä tuli lopulta ystäviä ja Lomax kirjoitti omista kokemuksistaan ja miesten välisestä sopimisesta kirjan.[2]
Nagase perusti Kwai-joen rauhansäätiön, joka on avustanut thaimaalaisia opiskelijoita ja pystyttänyt useita muistomerkkejä eri puolille maata.[1] Hänen julkinen katumus- ja sovittelutyönsä sai vastaansa myös paljon arvostelua japanilaisilta, joista osa kieltää sodan aikana tehdyn vääryyksiä.[2]
Nagase kuoli 93-vuotiaana Kurashikissa vuonna 2011.[1]
Elokuvissa
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Muut | |
|---|
