Taidekäsityö on taiteellisesti muotoillun käsityön tekemistä. Lähinnä taidekäsityötä on lasin, keramiikan, huonekalumateriaalien, tekstiilin ja jalometallin taiteellinen työstäminen. [1] Taidekäsityön piiriin kuuluu muun muassa korujen valmistaminen, poronsarvityöt, nahkatyöt ja puutyöt ja taidetaonta, silloin kun päämääränä ovat käytännöllisyyden ohella tai yleensä esteettiset tavoitteet. Laajamittaisemmin toteutettuna taidekäsityö on taideteollisuutta. Myös sisustusarkkitehtuurin alueella tehdään taidekäsityötä. Taidekäsityö kattaa myös käsityöperinteiden alueet. [2] Taidekäsityö on perinteisesti ollut kotiteollisuutta tai harrastustoimintaa. Käsityö on ollut monesti tavallisten käyttöesineiden tekemistä, jossa on ollut nähtävissä taiteellisia piirteitä. 1800-luvulla taidekäsityö oli vastapainona teollistumiselle. 1960-70-luvuilta alkaen kaupungeissa käsityöt ovat olleet harrastustoimintaa. Nykyisin taidekäsityö taideteollisuudessa toteutetaan tiettyjä tekniikoita ja materiaalituntemusta hyödyntäen. Käsityömuotoilun avulla valmistetaan sekä koriste-esineitä että käyttöesineitä. Käsityömuotoilun olennaisin lähtökohta on käytettävä materiaali.[3] Tekstiilitaiteeseen kuuluvat kotitavaratekstiilien lisäksi esimerkiksi kirkkotekstiilit. Tekstiilitaiteeseen liittyy myös muotisuunnittelu.[4] Puukäsityössä taiteellisesti tehdään puukoristeita, joita tehdään esimerkiksi huonekalujen koristamiseen.[5] Myös metallista tehdään koriste-esineitä, joita ovat kynttilänjalat ja kynttilänpidikkeet.[6]
Taidekäsityö maailmalla
Saamelaiset käyttävät edelleen perinteisen käsityön tavoin tehtyjä vaatteita. Materiaaleja kerätään luonnosta ja ne vaihtelevat vuoden aikojen mukaan. Saamelaisten käsityöperinteisiin kuuluvat Duodjiksi kutsuttu perinne, ornamentiikka ja muut koristelutavat sekä tietyt värien käytön perinteet. Saamelaisten keskuudessa tunnetaan perinteet sekä tekstiilien, helmikoristeiden, puutöiden, nahkatavaroiden, savitöiden että luuesineiden tekemisen suhteen. Saamenpukujen koristeet vaihtelevat alueittain ja eri yhteisöjen ja sukujen välillä. Saamenpukuihin kuuluvia koristeita ovat muun muassa verkakoristeet.[7]
Unkarissa taiteellinen kirjonta on värikästä. Eri puolilla Unkaria monilla alueilla on omia kirjontatyylejä ja merkittäviä alueita kirjonnan kannalta ovat Paloc, Turan, Alfld, Transylvania, Matyo ja Kalocsa.[8]
Japanissa on pitkät perinteet kimonojen, posliinin ja keramiikan tekemisessä. Näitä vanhoja perinteitä noudattaen taidekäsityössä käytetään edelleen paljolti luonnonmateriaaleja.[9]
Katso myös
Lähteet
- Tietojätti, toimittaneet Jorma O. Tiainen ja Pekka Mäkelä, uudistettu painos, Gummerus 1993, ISBN 951-20-4372-6
Viitteet
