Käsityöperinne on käsitöiden tekemisen perinnettä, joka on peräisin vuosisatojen takaa ja joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Tälläinen sukupulvelta toiselle siirtynyt käsityötaito on aineetonta kulttuuriperintöä. Käsityöperinne saa ajoittain uusia piirteitä. Se vaihtelee maailman eri alueilla ja jotkut käsityöperinteen piirteet ovat paikallisia. Käsityöt ovat entisaikoina olleet sidonnaisia sukupuoleen ja miesten käsitöinä on pidetty teknisiä töitä, kun taas tekstiilitöitä on pidetty naisten töinä.[1]
Tekstiilitöiden perinteet
Tilkkutöiden ja päällikeompelun historia alkoi Egyptissä noin 1000 ekr. Vanhin tilkkutyötekniikka mitä tiedetään on applikointi. Kirjontaa on tehty Kiinassa varhaisimpien tietojen mukaan 3500-4000 vuotta sitten. Vanhaa kirjontaperinnettä löytyy myös Perusta, missä on varhaisista ajoista saakka kirjottu viittoja villalangalla.[2] Tekstiilikäsitöiden perinteisiin kuuluu kansallispukujen perinne, joka on jatkunut harrastustoimintna sekä kansanpukujen ja kansanomaisten pukujen perinteenä.[3]
Teknisten käsitöiden perinteet
Teknisissä käsitöissä perinteikkäimmät seikat näkyvät puukoristeiden tekemisessä[4] ja kynttilänjalkojen tekemisessä.[5] Puusta on tehty esineitä kivikaudelta asti. Tasakantisia kaappeja ja arkkuja on tehty renessanssin ajoista lähtien. Kivestä on tehty koruja kivikaudelta saakka. Metallisia koruja on valmistettu esihistorialliselta ajalta saakka, mutta jalometallikorujen valmistus on yleistynyt uudella ajalla.[6]
Käsityöperinteet etnisten ryhmien keskuudessa
Joillakin etnisillä ryhmillä on omia käsityöperinteitä, jotka ovat osa kansanperinnettä. Tälläisiä ovat saamelaisten saamenpukujen perinteet, jotka vaihtelevat kylittäin ja suvuittain.[7] Myös romaninaisten keskuudessa on vanhoja perinteitä käsitöiden tekemisessä, erityisesti pitsien tekemisessä.[8]
Käsityöperinteet maailmalla
Unkarilaisessa kirjontatöiden perinteessä on tapana käyttää kirkkaita värejä eläimiä ja kukkia esittävissä kuvioissa. Unkarin merkittävimpiä alueita kirjontakäsitöiden kannalta ovat Paloc, Turan, Alfld, Transylvania, Matyo ja Kalocsa.[9]
Japanissa on vanhoja perinteitä kimonojen, posliinin ja keramiikan tekemisessä. Materiaaleja kerätään paljon luonnosta.[10]
Lähteet
- ↑ Aura Kivilaakso, Marketta Luutonen, Leena Marsio: Itsetekemisen perinne, Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä 2017. Museovirasto. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Käden taidot, osa 1, s. 10, 80. Weilin+Göös, 2002. ISBN 951-35-6649-8
- ↑ Komeasti juhlaan Suomen käsityön museo. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Puukoristeet Tuunauskauppa. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Kynttilänjalat ja metallikoristeet Piironki. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Raoul Johnsson: Tekniset käden taidot, osa 1, s. 11-12, 142. Weilin+Göös, 2005. ISBN 951-0-30215-5
- ↑ Saamenpuvuista Craftstories. Suomen käsityön museo. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Romanien käsityöt Craftstories. Suomen käsityön museo. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Eurooppa: Unkarilainen kirjonta Punomo. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Ikonista käsityötaitoa Japan, Endless Discovery. Japan National Tourism Organisation. Viitattu 23.6.2024.
