Wiherheimon vanhemmat olivat rakennusmestari Anders Viktor Grönhag ja Amanda Poussa. Wiherheimo kirjoitti ylioppilaaksi 1915 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1919. Valmistuttuaan hän työskenteli Metsähallituksen ja Tilastollisen päätoimiston tilastomiehenä 1919–1929. Sanomalehti Uuden Suomen talouspoliittisena avustajana Wiherheimo oli vuosina 1934–1954. Hän oli Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen vastaavana professorina 1937–1938 ja Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen varajohtajana 1939–1949. Wiherheimo toimi tämän jälkeen Keskuskauppakamarin yliasiamiehenä vuosina 1949–1964.[1]
Poliittisella urallaan Wiherheimo toimi ministerinä kauppa- ja teollisuusministeriössä ensin Tuomiojan hallituksessa 1953–1954 ja myöhemmin Fagerholmin III hallituksessa 1958–1959 toimittuaan ensin Fagerholmin hallituksen puolustusministerin tehtävissä. Wiherheimo oli kauppa- ja teollisuusministerinä 1962–1963 ja 1964–1966.[1]
Julkaisuja
Vuosien 1922 ja 1923 tulojen kunnallisverotuksessa noudatetut maatalouskiinteistöjen verotusperusteet : tilastollinen katsaus. Maalaiskuntien liiton julkaisuja n:o 5. Helsinki 1924
Sekatavara-alan yksityisten vähittäiskauppaliikkeiden kannattavuus v. 1944. Tutkielmia / Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos ja Kauppatieteellinen yhdistys 9. Helsinki 1946-1947
Sekatavara-alan yksityisten vähittäiskauppaliikkeiden kannattavuus v. 1945. Tutkielmia / Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos ja Kauppatieteellinen yhdistys 11. Helsinki 1946-1947
Sekatavara-alan yksityisten vähittäiskauppaliikkeiden kannattavuus v. 1946. Tutkielmia / Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos ja Kauppatieteellinen yhdistys 13. Helsinki 1946-1947
Sekatavara-alan yksityisten vähittäiskauppaliikkeiden kannattavuus v. 1947. Tutkielmia / Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos ja Kauppatieteellinen yhdistys 14. Helsinki 1946-1947
Vesikansa, Jyrki: ”Wiherheimo, Toivo Antero (1898–1970)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 492–494. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2Teoksen verkkoversio.
