Suuri-Pieksä[1][2] on Pohjois-Savossa Kuopiossa sijaitseva järvi.[2][1] Ennen kuntaliitoksia järvi sijaitsi Nilsiän ja Muuruveden rajalla. Myöhemmin Muuruveden osa kuului Juankoskeen.
Maantietoa
Järven pinta-ala on 1 250 hehtaaria eli 12,5 neliökilometriä. Se on 8,0 kilometriä pitkä ja 4,7 kilometriä leveä. Järvenselkä on melko yhtenäinen, mutta siitä työntyy ulospäin kolme lahtea, jotka eivät näy muualle järveä. Kinahminlahti työntyy pohjoiseen yli 1,5 kilometriä ja se näkyy etelästä päin. Järven lounaispäässä sijaitsee kilometrin pituinen Etelälahti, joka näkuu järven länsipäässä. Järven itäpäässä on haukilahti, joka työntyy 2,2 kilometriä itään. Sen lahdenpohjukka sijaitsee vielä 550 metriä pitkän Haukisalmen takana, jossa aukeaa pieni Kellarinpohja.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 20 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 6,0 hehtaaria, mikä on noin 0,5 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista kolme on yli hehtaarin suurisia, 10 yli aarin, ja loput 7 ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Järvenselällä sijaitsee vain yksi suuri saari Selkäsaari, joka on 300 metriä pitkä. Siitä koilliseen rannan tuntumassa sijaitsee Kammonsaari, joka on myös 300 metriä pitkä. Kolmanneksi suurin saari Vyyhtisaari sijaitsee Etelälahden suulla, ja se on 170 metriä pitkä. Muita saaria ovat kallioinen Luostarinsaari luusuan lähellä ja etelärannalla oleva Remessaari.[2][1]
Järvi on luodattu, ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 83 miljoonaa kuutiometriä eli 0,083 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,6 metriä, ja suurin syvyys on 22,8 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee Ahvenniemen ja Selkäsaaren puolivälissä. Järvessä on kolme muutakin yli 20 metriä syvää syvännettä ja yli 15 metriä syviä kohtia on lähes kymmenen.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 44 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 4 kilometriä. Rannat ovat pääsääntöisesti metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rantaan ulottuvat pellot rikkovat. Suorantoja on vain vähän. Rantaviivan yläpuolelle kohoavat etelässä Saarvonmäki ja pohjoisessa Huovismäki sekä Iso- ja Pieni-Myhkyri. Huovismäki kohoaa yli 130 metriä ja Iso-Myhkyri 100 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Saarvonmäki nousee vain 80 metriä korkeammalle. Järven rannoilla on vain haja-asutusta ja vapaa-ajan asutusta. Niille johtaa tiet järven ympäri kiertäviltä yhdysteiltä.[2][1][4]
Säännöstely
Järven laskujoessa Pieksänkoskessa on vanha myllypato, jolla säädetään järven vedenpinnan korkeutta. Se estää kalojen nousun järveen, ja sen kehittämiseksi on tehty aloite. Järven vuodenaikainen vedenpinnan korkeusvaihteluiden keskiarvo on 57 senttimetriä, mutta vedenkorkeuden äärivaihtelut mahtuvat kaikki 109 senttimetrin sisälle.[3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Nilsiän reitin valuma-alueen (04.6) Juurusveden alueella (04.61), jonka Suuri-Pieksän alueeseen (04.616) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 85,8 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]
Valuma-alue saa pääosan vedestään Ylä-Pieksän valuma-alueelta (04.617), jonka pääjärvi Ylä-Pieksä laskee Pieksänjoen kahta joensuuta myöten Suuri-Pieksän koillisrantaan. Järven oma laskujoki on järven länsirannassa olevasta Puustinlahdesta alkava Pieksänkoski, joka 700 metrin pituisena laskee Juurusveden Pieni-Pieksä-nimiseen lahteen. Joessa on pohjapato, jonka toimintaa halutaan muuttaa.[3]
Suuri-Pieksän lähialueella on seitsemän yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat etelärannalla sijaitseva Saarvo (50 ha), jonka laskuoja on kuin lyhyt salmi, lounaisrannalla sijaitseva Vyyhtijärvi (50 ha), joka laskee Etelälahteen, Ylä-Paavalinen (17 ha) ja Ala-Paavalinen (14 ha), jotka laskevat luusuan tuntumaan yhteistä laskuojaa myöten sekä Iso-Petäinen (12 ha), joka laskee kauempaa Rajapuroa myöten Haukulahden pohjukkaan Kellarinpohjaan.[3]
Lähteet
