PROFILBARU.COM

Suur Saarjärv
	; Syksyinen Suur Saarjärv
Valtiot	Viro
Maakunnat	Võrumaa
Kunnat	Antslan kunta
Koordinaatit	57°43′44″N, 26°31′24″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Mustjoki
Järvinumero	VEE2134500
Mittaustietoja
Pituus	0,82 km
Leveys	0,275 km
Rantaviiva	2,307 km
Pinta-ala	0,11 km²
Keskisyvyys	3,8 m
Suurin syvyys	5,5 m
Valuma-alue	1,2 km²
Saaria	1
	Suur Saarjärv
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Suur Saarjärv on Viron vesistöjen hallinnolliselle Koivan vesistö- ja Mustjõen alavesistöalueelle kuuluva, Ähijärven kylässä Võrumaalla Antslan kunnassa sijaitseva oligotrofinen järvi.^[1]

Järven itäosassa sijaitsee 0,06 tai 0,1 hehtaarin kokoinen saari ja järvestä laskee pois Mustjõgi (Koiva)-niminen joki (suom. Mustjoki (Koiva)).

Maantietoa ja järven historiaa

Pinta-alaltaan 11 hehtaarin kokoinen Suur Saarjärv sijaitsee noin 81^[3] tai 83^[4] metriä merenpinnan yläpuolella Ähijärvestä koilliseen ja Lüllemäen kylästä 9 kilometriä itäkaakkoon. Sen enemmän tai vähemmän länsi-itäsuuntaisen pitkänomaisen järven^[3] vesipinta-ala on 10,9 hehtaaria ja se on entinen umpijärvi, jonka vieressä sijaitsee Väikene Saarjärv. Aikoinaan ne olivat erillisiä järviä läheisyydestään huolimatta.

Suur Saarjärv on niukkaravinteinen järvi, jonka veden ravinteisuus jonkin verran koheni ihmisen toiminnan vaikutuksesta.^[5] Ensi alkuun kaivettiin ojia, joita pitkin Ähijärvestä tuli kalaa Saarjärviin, jotka vuorostaan olivat yhdistettyinä kahdesta kohti. Silloin jokainen tilanomistaja hoiti ojansa, jolloin ne pysyivät puhtaina ja kalat pystyivät liikkumaan. Ojien kaivamista ei pidetty raskaana työnä ja tilan kaikki ojat puhdistettiin tai uusittiin joka kolmas vuosi. Kolhoosin aikana ojat täytettiin ja järvien kalat alkoivat kuolla. Syksyllä vuonna 1971 kaivettiin melko syvä kanava yhdistämään Saarjärvet^[3]^[6] ja kaloja kuoli vähemmän. Suur Saarjärvestä meni kalaa Sibula järveen ja keväisin saattoi helpostikin napata ojista haukea.^[7] Myöhemmin kaivettu yhdyskanava ei ole merkittävästi vähentänyt Saarjärvien vesieroja.

Järven luokittelu ja ekologia

Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen mukaan Suur Saarjärv on VRD V:n, vesipinta-alaltaan alle 10 km²:n vähäkloridinen (klorideja alle 25 mg/l) ja veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vaaleavärinen vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. kloriidivaene heleda- ja pehmeveeline kihistumata veega järv).^[8]

Suur Saarjärv luokitellaan limnologisesti pehmeävetiseksi ja niukkaravinteiseksi järveksi (vir. pehmeveeline oligotroofne e. pehme veega vähetoiteline), jossa vesi vaihtuu kerran vuodessa.^[8] Järveä uhkaa jokavuotinen vesimuodostuman tila, jossa liuenneen hapen puute aiheuttaa vesieliöiden (erityisesti enemmän happea tarvitsevien kalalajien) kuoleman.^[2]

Suur Saarjärven rantaviiva on suhteellisen vähän poukamainen, sen rannat ovat enimmäkseen kovapintaisia ja melko korkeita. Järven itäosissa rantamaisemat ovat viljeltyjä, pohjoisilla rinteillä kasvaa metsää ja luoteiskulmassa esiintyy jopa soisia pengereitä. Järven kerrostumaton vesi on vihertävän keltaista ja melko läpinäkyvää. Vedessä on kuitenkin suhteellisen vähän mineraaleja (52–76 mg H C O₃/ l), järven kasveissa on havaittu kalkkikerrosta ja tästä on löydetty runsaasti nykyaikaisissa vesimuodostumissa harvinaisia yhtymäleviä (Zygnematophyceae).^[5] Saarjärven pohja on melkein kauttaaltaan peitetty paksulla, 2-3 metrisellä mutakerroksella. Kasvillisuutta kasvoi vuoteen 1961 melko runsaasti ja eri lajia oli lukuisia (n. 20). Järvi on melko rikas planktonilta ja etenkin eläinplanktonilta, jonka joukossa löytyy suhteellisen harvinainen pohjoinen vesikirppu (Ophryoxus gracilis). Pohjaeläimistöä on vähän, mutta se on monipuolinen, ja aikoinaan täällä eli verijuotikas.^[6] Myöhemmin Väikene Saarjärven rapuja, samoin kuiten tummanvärisiä lahnoja ja ahvenia sekoittui tähänkin järveen.^[5]

Luontoarvoja ja kalakanta

Suur Saarjärvellä ei ole yleistä käyttöluokitusta.^[8] Kaloista järven vesissä elää suutari, ruutana, hauki, lahna, ahven, särki ja sorva.^[2]^[6]

Suur Saajärv kuuluu Karulan kansallispuiston Saarjärven erityissuojavyöhykkeen (vir. sihtkaitsevöönd)^[9] ja Ähijärven ympäröivän vyöhykkeen (vir. Ähijärve piiranguvöönd) alueelle.^[10]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h Suur Saarjärv Keskkonnaregistri avalik teenus ja keskkonnainfo. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ ^a ^b ^c Kalastuskohad (Kalastuspaikat) kalaportaal.ee. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ ^a ^b ^c Suur Saarjärv eestigiid.ee. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ Suur Saarjärv geonames.org. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Aare Mäemets, Reet Laugaste, Helle Mäemets: Mägede ja metsade vahele peitunud järved (Vuorten ja metsien väliin piiloutuneet järvet) vanaloodusajakiri.ee. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ ^a ^b ^c Suur Saarjärv Kalapeedia - Eesti huvikalastuse entsüklopeedia. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ Tarupettai. Karula rahvuspargi infoleht nr. 47 (Tarupettai. Karulan kansallispuiston infolehti nro 47) syksy, 2011. kaitsealad.ee. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ ^a ^b ^c Suur Saarjärv Keskkonnaregistri avalik teenus ja keskkonnainfo. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ Keskkonnaagentuur: Ala andmete kuvamine. Kaitsealune ala või üksikobjekt: Karula RP, Saarjärve skv. (KLO1100799) (Alueen tiedot. Suojelualue tai yksittäinen kohde: Karulan KP, Saarjärven erityissuojavyöhykkeen (KLO1100799)) keskkonnainfo.ee. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)
↑ Keskkonnaagentuur: Ala andmete kuvamine. Kaitsealune ala või üksikobjekt: Karula RP, Ähijärve pv. (KLO1100827) (Alueen tiedot. Suojelualue tai yksittäinen kohde: Karulan KP, Ähijärven ympäröivä vyöhyke (KLO1100827)) keskkonnainfo.ee. Viitattu 18.1.2021. (viroksi)